tiistai 4. tammikuuta 2011

Vaaligallupeista II

Ylen ja Helsingin Sanomien kuukausittain julkaistavien vaaligalluppien tuloksia käsitellään mediassa ikäänkuin ne olisivat faktoja eli puolueiden todellisia kannatuslukuja ja niiden todellisia kuukausittaisia muutoksia. Näitä tulkintoja ei muuta jos ohimennen todetaan ”vaalit sitten todella ratkaisevat”. Tämän vuoksi artikkeleiden lukijat/katsojat suhtautuvat yleensä tuloksiin puolueiden kannatusta oikeasti kuvaavina lukuina.

Merkittävää on, että peräkkäisten kuukausitulosten tulkinnat mediassa ruokkivat lukijoiden/katselijoiden mielikuvia, jotka sitten heijastuvat seuraavan kuukauden haastatteluissa ja vaaligallupin tuloksiin.

Tarkastelen seuraavassa eräitä Ylen (Taloustutkimuksen) tutkimusmenetelmän ja laskentatavan virhelähteitä ja epävarmuustekijöitä, jotka olen merkinnyt huomautus H1,2,3,4,5.

H5 Tutkimuksessa todetaan, että kannatusarvioden virhemarginaali on 1,9% suuntaansa 95% luottamustasolla suurempien puolueiden osalta. Melko suuri mahdollisuus on, että luvut ovat virheelliset. Kun vielä lukua 1,9% pienempiä muutoksia käsitellään tästä virhemarginaalista välittämättä, ruokitaan seuraavan kuukauden haastateltavien käistyksiä, vastauksia. Näin on mahdollista, että kuukausittainen kehitys nostaa virheellisesti jonkin puolueen lukuja ja painaa jonkin toisen puolueen kannatusta. Demokratian toteutumisen kannalta on vaarallista jos virhemarginaalien puutteellinen ja väärä tulkinta vaikuttaa äänestäjien käsityksiin. Vaalikäyttäytymisen tutkimuksissa on havaittu halu olla voittajan puolella äänestettäessä.

H2 Tutkimuksen otoksen koko oli vain 2 423 henkilöä, joista vain 1 749 eli 72,2% ilmoitti puoluekantansa. Tämän 1 749 henkilön (epämääräisen ”otoksen”) perusteella tehdään kaikkia suomalaisia koskevia päätelmiä. Tieteellisesti oikeassa tutkimuksessa selvitettäisiin miten puoluekantansa ilmaisseet ja sen omana tietonaan pitävät eroavat ryhmänä toisistaan. Oikeissa tutkimuksissa on havaittu, että ainakin ns. voittajan puolella ilmiö vaikuttaa siihen miten auliisti puoluekanta ilmaistaan.

H1 Sanotaan, että otos muodostettiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin esitetään, että henkilöille etsittiin puhelinnumerot ja haluttaessa hyväksyttiin saadussa puhelinumerossa vastaavan muunkin henkilön vastaus. Tutkimuksessa ei kerrota miten monella ei ollut mitään puhelinumeroa, jota henkilöä ei ilmeisesti haastateltu joten otos ei ollutkaan aito satunnaisotos. Tarpeellista olisi myös tietää miten monella oli matkapuhelinnumero ja monellako oli kiinteä lankayhteys. Oikeassa tutkimuksessa selvitettäisiin em. kolmen ryhmän ominaisuuksien erot.

H3 ja H4 Kannatusarvion laskentatulokset riippuvat tutkimuksen korjauskertoimista, joita ei esitetä. Kullekin puolueelle esitetään omat korjauskertoimet, joiden eroja ei esitetä. Lopuksi mainitaan, että elokuusta 2008 lähtien on käytetty eduskuntavaaleista lasketun ja kunnallisvaaleista lasketun kertoimen keskiarvoa.

Nämä salassa pidetyt kertoimet tekevät Taloustutkimus Oy:n edellä epäluotettaviksi osoitetuista puolueiden kannatusarvioista täysin epäluotettavia. Kertoimien avulla on voitu muuttaa eli manipuloida saatuja alustavia lukuja miten tahansa.

Äänestäjän kuluttajansuojan turvaamiseksi tulisi säätää laki, joka varmistaisi vain luotettavilla tutkimusmenetelmillä tehtyjen vaalien kannatusarvion julkistamisen. Laissa tulisi antaa tilastollisten vaalitulosten tekemiseen perehtyneiden tutkijoiden asiantuntijaraadin tehtäväksi etukäteen hyväksyä puolueiden vaalien kannatusarviotutkimukset (gallupit).

**

JK: En ole vaaliasiantuntija (olen askarrellut päätoimisesti talousnumeroilla), mutta olen ollut aikanaan vaaliasiantuntijan ja eduskuntavaalitulosten etevän tutkijan prof Pertti Pesosen opissa.

Lisäksi avustin aikoinaan väitöstutkimusten otantojen ja haastattelujen tekemisessä. Noista ajoista tutkimusmenetelmät ovat suuresti kehittyneet, mutta vielä tehdään vaaligalluppeja vuosikymmenten takaisilla menetelmillä. Tuolloin ei kuitenkaan iljetty käyttää salaisia kertoimia tulosten muuttamiseen


**

Alla ote (A) Ylen torstaina 30.12.2010 julkaistusta (Taloustutkimus Oy:n) vaaligallupista.Täydelliset numerotiedot vuodelta 2010 ja aiemmilta vuosilta nähtävissä Ylen omilta sivuilta.A)

Joulukuun puoluekannatusarviossa muutokset puolueiden suosiossa olivat vähäisiä.
Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena 21,2 prosentin kannatuksellaan. Keskustalle mitattiin joulukuussa 18,8 ja SDP:lle 18,1 prosentin lukemat.
SDP suosio on ollut kesästä saakka jatkuvassa alamäessä, ja marraskuun synkistä luvuista tuli lisää pudotusta 0,3 prosenttiyksikköä. YLE Uutisten puoluekannatusmittauksissa SDP:n kannatus ei ole ollut koskaan näin alhaalla.
Kokoomuksen ja keskustan kannatus on ollut joulukuussa pienessä nousussa. Kokoomukselle mitattiin nousua 0,1 ja keskustalle 0,2 prosenttiyksikköä. Keskusta ohitti SDP:n marraskuussa, ja pääministeripuolueen kakkostila vahvistui joulukuussa.

B) Tutkimus- ja otantamenetelmä
Tutkimus on tehty tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmänä on Suomen 18–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.H1Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Otokseen tulleille henkilöille etsittiin puhelinnumerot seuraavassa järjestyksessä:
• ko. henkilön matkapuhelinnumero
• ko. henkilön kiinteä puhelinnumero
• viitehenkilöiden (=samassa taloudessa asuvat täysi-ikäiset) kiinteä puhelinnumero.

Tutkimuksen ajankohta
Haastattelut tehtiin 8.–29.12.2012. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
Otoksen koko
Yllä mainittuna ajanjaksona haastateltiin yhteensä 2 423 henkilöä. Puoluekantansa ilmoitti 1749 henkilöä eli 72,2 H2

C) Kannatusarvion laskentatapa, virhemarginaali
Kannatusarvio on laskennallinen tulos näihin kysymyksiin saaduista vastauksista.
“Äänestin eduskuntavaaleissa” -tulosta verrataan vaalien todelliseen tulokseen. Samoin tulosta ”Äänestin kunnallisvaaleissa” -tulosta. Kullekin puolueelle lasketaan korjauskerroin H3, jolla viime vaaleissa äänestäneiden tulos oikaistaan vaalitulosta vastaavaksi. Näillä kertoimilla korjataan samojen vastaajien “äänestäisin nyt” -tulos. Tällä menetelmällä ”uudet äänet” (ei äänestänyt ekv 2007, kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.
Elokuusta 2008 lähtien käytettävä korjauskerroin on eduskuntavaaleista lasketun kertoimen ja kunnallisvaaleista lasketun kertoimen keskiarvo.H4

Kannatusarvion virhemarginaalit ovat 95 prosentin luottamustasolla suurimpien puolueiden osalta tällä mittausjaksolla noin ±1,7 prosenttiyksikköä H5