sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Jarkko Rahkonen kahta vaille kaupunginhallituksen jäsen

Jarkko Rahkonen kahta vaille kaupunginhallituksen jäsen


Monet halusivat minut ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen ja Markku Sistosen vastaehdokkaaksi. Markku on ihan hyvä mies monessa asiassa, mutta kaupunginhallituksessa olisi pitänyt vetää näkyvämpää roolia. Kun olin itsekin tätä mieltä suostuin ehdokkaaksi. Sosialidemokraattien ehdokkaista päättää kunnallisjärjestön edustajisto, joka kokoontui 8.12.2012. Esittelin suostumukseni alla olevalla kirjoituksella, joka valitettavasti jaetiin myöhässä kokouksen alussa. Muutama ehti kirjeeseen tutustua.

Tiukan ja tasaväkisen äänestyksen tulos oli 23-21 Markun hyväksi. Jossitella ei kannata, vaikka äänestyksen jälkeen kolme onnittelijaa totesi, että olisi äänestänyt toisin jos olisi tiennyt kannattjieni määrän.

***********************************'

Tämä kirje jaettiin kokouksen 8.12.2012 alkaessa.

08.12.2012/Jarkko Rahkonen

jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

jarkkorahkonen.valtuutettu2012.fi



Suostumus ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen

Useat espoolaiset sosialidemokraatit ovat pyytäneet minua asettumaan ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen. Kh:een on toivottu henkilöä joka haluaa ja kykenee vuorovaikutteiseen viestintään kunnallisjärjestössä, mediassa ja yleisökeskustelussa. Kaupunginhallituksen toiminnasta ja päätöksistä halutaan tietoja. Vaalikampanjassa monet espoolaiset kyselivät mitä sosialidemokraatit ovat saaneet vaalikaudella aikaan, miksi sosialidemokraatteja ei ole näkynyt Espoossa julkisuudessa.paljoakaan.



Olen valmis toimimaan näiden toivomusten mukaisesti. Vaaaliohjelmaamme tukeutuen asiallisella toiminnalla, avoimella keskustelulla espoolaisten kanssa ja aktiivisella viestinnällä mediassa toimintalinjamme ja kantamme eri päätöksiin tulee selkeästi julkisuuteen. Aktiivinen viestintä ja toiminta vetää mukaansa muutkin luottamushenkilöt ja demariaktiivit. Tämän joukon hyvällä yhteistyöllä toteutamme vaaliohjelmaamme. Seuraavissa kuntavaaleissa syksyllä 2016 espoolaiset tietävät mitä sosialidemokraatit ovat vaalikaudella saaneet aikaan, miten vaaliohjelmaamme on toteutettu. Seurauksena on äänimäärämme nousu ja valtuustopaikkojemme lisääntyminen.



.Meillä on hyvä vaaliohjelma, jossa on selkeästi kerrottu miten alkavalla vaalikaudella vastaamme espoolaisten toiveisiin ja odotuksiin kunnallispolitiikan eri alueilla. Espoon sosialidemokraattien on otettava näkyvä aktiivinen rooli, muutoin ääniosuutemme pieneneminen jatkuu ja vaikutusvaltamme Espoossa edelleen vähenee.



Haasteellinen tehtävä ministeriryhmän sihteerinä kahdessa hallituksessa

Tämä Espoon haasteellinen tilanne on minulle tuttu. Olen ottanut aikanaan suuremman haasteen vastaan kahdessa hallituksessa sosialidemokraattisen ministeriryhmän sihteeinä ja pääministeri Kalevi Sorsan vastuusihteerinä (silloin pääministerin sihteerinä) sekä liikenneministerin ja II valtiovarainministerin erityisavustajana (silloin poliittisen sihteerinä). Olin myös valtiovarainministeriön johtoryhmässä ja SDP:n talouspoliittisessa työryhmässä. Viestinnässä tehtävänäni oli myös päätoimittaja Aimo Kairamon ja SDP:n tiedotuspäällikkö Lauri Sivosen informointi. Silloin SDP oli mediassa hyvin näkyvissä.



Työni muistutti kaupunginhallituksen jäsenen työtä talousasioiden keskeisyyden ja yhteiskunnallisten asioiden laajuuden vuoksi. Työ oli myös ryhmätyötä omassa piirissä ja joukkuetyötä muiden puolueiden vastaavien joukkueiden kanssa. Haluan korostaa tuolloin välttämätöntä yhteistyökykyä muiden kanssa niin, että myös omia tavoitteita toteutui.. Tämäkin vastaa kh:n jäseneltä vaadittavaa yhteistyökykyä. Toimintakenttä ja ryhmien henkilöiden määrä oli tosin suurempi ja tehtävä vaativampi kuin nyt Espoon kaupunginhallituksessa, mutta vertailu on kuvaava. Gallupilla mitaten neljän vuoden toimintamme nosti SDP:n kannatuksen yli 30%, kun se alussa oli 25%:in pinnassa. Vastaava Espoon nelivuotistyön tulos merkitsisi demarien kannatuksen nostamista nelivuotiskaudella Espoossa viidenneksellä 16 prosenttiin (nyt 13,3 + 13,3:5= 16).

Vaativia tehtäviä konsernien talousjohdossa

Maan hallitukseen kuuluvien tehtävien jälkeen palasin Valtionrautateitä johtavan rautatiehallituksen talousjohtoon (henkilöstö n 20 000). Tehtävänäni oli mm. liiketaloudellisen johtamisjärjestelmän kehittäminen johon kuului mm. strateginen suunnittelu, budjetointi ja talousmittarien kehittäminen. Tärkeä tehtävä oli suurten investointien taloudellisen edullisuuden selvittäminen ja hankinnoissa kilpailuttaminen vaatimiemme kilpailuehtojen mukaisesti. (Tässä on vielä nykyään Espoossa tehtävää)



Sitten minut kutsuttiin silloin Suomen suurimpaan konserniin posti- ja telehallitukseen.(henkilöstö tuolloin 35 000 ja budjetti kolme kertaa Espoon talousarvio) Tehtävän tärkeyden vuoksi valtioneuvosto (eikä konserin hallitus) nimitti minut Posti/Telen budjettipäälliköksi keväällä 1984.



Tehtävänä oli sekä postin että telen liiketoimintasuunnittelu, strateginen suunnittelu, budjetointi yms konsernin kaikilla tasoilla. Erityinen tehtävä oli modernin liiketaloudellisen tulosjohtamisen ja -raportoinnin kehittäminen. Johdollani laadittiin koko konsernin ja sen yksikköjen kannettavilla tietokoneilla (tulivat Suomessa käyttöön v. 1983 ja minulle ensimmäisten joukossa) toimiva tulosjohtamismalli. Tällä voitiin tulostaa vaihtoehtoisilla myyntimäärillä ja hinnoilla sekä vaihtoehtoislla henkilöstö- ja muilla kulumäärillä vaihtoehtoiset tuloslaskelmat ja taseet budjettivuodeksi ja viiden vuoden taloussuunnitelmaan.

Maailmanpankin (World Bank) projektijohtajana

Vuonna 1989 minut kutsuttiin Maailmanpankin projektijohtajaksi tehtävänä Indonesian laajan valtion (asukkaita lähes 200milj.) televerkon talousjohtamisjärjestelmä. Ehdotin mobiiliverkkoa aiotun lankaverkon sijaan. Kannettavalla tietokoneellani oli Suomessa kehittämäni talousjohtamisjärjestelmä jonka perusteella toteutin tehtävän. Esitellessäni projektin tulosta Maaimanpankissa Washington DC:ssä olivat ihmeissään nähdessään ensikertaa kannettavalla toimivan suuren konserin ylintä johtoa ja sen alaisia yksiköitä palvelevan johtamisjärjestelmän. Erityistä kiitosta sai ehdottamani mobiiliverkko, johon tarvittiin Maailmanpankin investointivaroja huomattavasti vähemmän kuin lankaverkkoon.



Postin ja Telen eriyttämisen suunnittelu ja oma yritystoiminta

Palattuani Suomeen jatkoin tehtävääni Posti/Telessä. Teimme taloudelliset suunnitelmat ja laskelmat kummankin osan itsenäistämiseksi, syntyi siis Posti ja Tele erikseen. Laskelmamme käsiteltiin liikennemisteriössä ja valtiovarainministeriössä sekä edelleen valtioneuvostossa ja eduskunnassa

En jatkanut kummassakaan laitoksessa. Perustimme kolmen ammattilaisen kanssa yrityksen jolla teimme konsulttityönä mallimme eri versioilla konserneille Suomessa ja naapurimaissa tulosjohtamis- ja raportointijärjestelmiä.



Parin viime vuoden aikana olen työpanostani yhtiöissä vähentänyt ja yhtiöiden toimintaa on siirretty toisaalle. Olen enää kolmessa yhtiössä hallituksen puheenjohtajana ja yhdessä toimitusjohtajana. Vuoden 2013 syksyllä minulla on enää pari pientä tehtävää yrityksissä. Ellen tule valittua kaupunginhallitukseen käynnistän oman kiinteistöjalostusprojektin lapsenlapsiani (6) varten. Vuosi sitten kaupalla siirtyi omistukseeni tila 14 000m2 järven rannalla 7km Turun (syntymäkupunkini) torilta.



Olette varmaan huomanneet, että minulla onnyt tänä vuonna ollut aikaa osallistua myös Espoon asioiden käsittelyyn ja kunnallisjärjestössä eri puuhien neuvomiseen kokemustani hyödyntäen. Uskon että laajasta yritysjohtamisjärjestelmien kehittämistyöstä ja kokemuksestani on hyötyä myös kun Espoon tarinoita suunnitellaan. Aikanaan tarinoiden toteuttaminen vaatii taloudellista suunnittelua ja uutta tulosjohtamisjärjestelmää kaupunkiin. Varmasti on hyötyä jos Espoon kaupunginhallituksen jäsenellä on sellaista taitoa ja kokemusta kuin minulla on

Tietojärjestelmät ja päätoimittajuus

Kun minut on pyydetty vaativiin tehtäviin on osatekijänä ollut atk:n ( tarkoittaa nykyään tietojärjestelmien tekeminen ja käyttö) osaaminen. Kävin ensimmäisen tietokonekurssin Turun Yliopistossa vuonna 1959. Tämän jälkeen tie-ja vesirakennushallituksessa tein tieverkkosuunnitelmia ja investointilaskelmia atk:lla 1960-luvulla. Kun laitokseen perustettiin tietokonekeskus minut kutsuttiin sen suunnittelupäälliköksi eli kakkoshenkilöksi. Tästä tehtävästä minut kutsuttiin rautatiehallitukseen aluksi laskentapäälliköksi ja sitten taloustoimiston päälliköksi.



TVH:n aikana jouduin tieverkkosuunnittelun kautta Yhdyskuntasuunnittelu -seuraan ja Yhdyskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajaksi. Lehden lukijoina ja kirjoittajina diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä, ekonomisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ym. Tämä johti siihen että maan hallitusta palvellessani SDP nimesi minut valtioneuvoston nimittämään ympäristönsuojeluneuvostoon ja siellä myös suojelujaoston puheenjohtajaksi. Minut nimitettiin myös Liikenneturvan hallituksen varapuheenjohtajaksi ja muihinkin toimielimiin joista ei tässä enempää.

Tehtäviä Espoon kaupungissa

Tällä vaalikaudella olen ollut Espoossa kaupunginhallituksen nimittämässä Vanhusneuvostossa eläkeläisjärjestöjen esittämänä ehdokkana.ja Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja. Olen ollut myös ympäristölautakunnan jäsen.



Aiemmin olen ollut Espoon kaupungin tilintarkastajien puheenjohtaja ja tilintarkastaja kuusi vuotta silloin kun toimielin vastasi sekä ulkoisesta että sisäisestä tilintarkastuksesta. Puheenjohtajana tehtäviini kuului erityisesti kaupunginhallituksen ja suurimpien lautakuntien toiminnan ja päätösten yksityiskohtainen tarkastus. Kaupunginhallituksen tehtävät ja sovellettava lainsäädäntö tuli tutuksi. Tässä tehtävässä minulla oli suurta hyötyä toiminnastani Valtionrautateiden ja Posti/Telen talousjohdossa. En pyrkinyt tässä tehtävässä jatkoon virkatehtävieni määrän kasvun vuoksi.



Tehtäviä SDP:ssä

Avustaessani SDP:n hallitusryhmää osallistuin puoluetoimikunnan (nyk. puoluehallitus) kokouksiin. Olin myös puolueen talouspoliittisen ryhmän jäsen. Tätä ennen minut oli valittu puolueen vastaperustetun liikenne- ja viestintäpoliittisen ryhmän sihteeriksi ja myöhemmin sen varapuheenjohtajaksi. Olin Helsingissä Eiran sos.dem. yhdityksen puheenjohtaja, josta tehtävästä pyysin eroa tultuani ministeriryhmän töihin.



Muutimme Espooseen 1976. Täällä olen ollut puolueosastojen johtokunnassa ja piirikokusedustajana kolme vuosikymmentä. Kunnallaisjärjestön edustajistossa olen ollut yli 20v ja kunnallistoimikunnassa noin kymmenen vuotta.

Vuonna 2004 tehtävänäni oli saada kunnallisvaalien ehdokaslista täyteen, mikä toteutui. Vastasin myös ehdokaskoulutuksesta, kuusi tilaisuutta valtuustotalolla. Vuoden 2008 vaaleihin sain tehtaväkseni kunnallisjärjestön lehden toteuttamisen. Neuvoteltuani Helsingin Stadin Ruusun päätoimittaja Kolasen kanssa ja saatuni suostumuksen rekisteröin Espoon Ruusu nimen ja sen päätoimittjana teimme muutaman numeron.



Kun halusin kaupunginsuunnittelulutakuntaan tai ympäristölautakuntaan jouduin ehdokkaaksi vuoden 2008 kuntavaaleihin. Tuolloin juuri minulla oli yritysmaailmassa puuhaa joten vaalityö jäi muutamaan lehti-ilmoitukseen ja osallistumiseen muutamaan tapahtumaan. Edustajisto oli ehdottamassa minua ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi kunnes kh.n edustaja ilmoitti sovitun niin että tehtävään pitää olla ainakin varavaltuuteuttu. Nyt syksyn 2012 vaaltuustoehdokkaaksi ehdin vasta syyskuussa ja vaalikampanja jäi seitsemään viikkoon, mutta pääsin silti varavaltuutetuksi.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Tulevaisuuden Kauklahti -projekti

Kauklahden asukasilta



Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän asukasilta oli Kauklahden vastavalmistuneessa Elä ja asu -seniorikeskuksessa 30.05.2012 klo 17.30-19.30. Jukka Mäkelän lisäksi alustuspuheenvuorot käyttivät myös toimialajohtajat Juha Metso ja Olavi Louko.
Paikalla oli yli 50 kauklahtelaista ja noin 10 kaupungin toimihenkilöä. Keskustelu oli vilkasta ja osanottajat tyytyväisiä tilaisuuden antiin.



Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on ansiokkaasti ottanut tehtävakseen kuulla Espoon asukkaita. Espoon tarina -hanke on erinomainen idea saada asukkaat mukaan syksyllä valittavalle kaupunginvaltuustolle esitettävän uudenlaisen Espoo-strategian valmisteluun.



Annoin kaupunginjohtajalle hänen toivomansa Espoon tarinan/ Kauklahden tarinan joka on Tulevaisuuden Kauklahti -projekti. Esitys on alla.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kiitti esityksestä ja sanoi, että se otetaan mukaan Espoon tarinan jatkovalmistelussa.
JR


***********************
Tulevaisuuden Kauklahti


Kauklahden tarina osana Espoon tarinaaKaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kevään 2012 asukasilloissa käynnistetty tulevaisuushanke




Hankkeen tarkoitus

Tulevaisuuden Kauklahti -hankkeen tarkoituksena on laatia asumiselle, palveluille, liikenteelle ja kaupunkirakenteelle malleja jatkosuunnittelua varten. Hanke perustuu Kauklahden asukkaiden näkemyksiin alueen vahvuuksista pikkukaupunkimaisena tulevaisuuden puutarhakaupunkina modernin Espoon ydinalueella. Hyvät yhteydet ulkoilualueisiin, luontoon ja Natura-alueeseen tulee turvata. Erityisesti tulee alueen jokien ja merenrannan merkitystä asumisen viihtyisyydelle korostaa.



Kauklahti on historiallisen Espoon keskeinen alue, jossa on nähtävillä useita merkittäviä kohteita aikaisemmilta vuosisadoilta. Lisäksi on vielä tärkeitä kohteita joita ei ole vielä löydetty, josta on eräänä todisteena viime vuosien Mankbyn kaivaukset. Tulevaisuuden Kauklahti arvostaa suuresti menneisyyttään ja siksi on turvattava muistomerkkien säilyminen tulevienkin sukupolvien nähtäväksi.



Kauklahden hyvät liikenneyhteydet muihin kaupunkikeskuksiin: rantarata, Länsiväylä, KehäIII ja muu tieverkko tarjoaa edulliset mahdollisuudet toteuttaa tulevaisuuden Kauklahteen uusia asuntoalueita ja eri toimintojen tarvitsemia rakenteita, joiden toiminnot edellyttävät hyviä liikenneyhteyksiä. Lisäksi tulee ulottaa kaupunkirata edelleen Espoon keskuksesta Kauklahteen sekä jatkaa Länsimetroa Kivenlahdesta Kauklahteen (tästä on kaupunginvaltuuston hyväksymä toivomus Länsimetron päätöksen yhteydessä).


Etelä-Espoon yleiskaavassa (lainvoima 17.2.2010) Kauklahden väestömäärän ennakoidaan kasvavan 277% vuodesta 2006 vuoteen 2030 mennessä. Kauklahteen tulisi uusia asukkaita tänä aikana lähes 16 000. Tämä on vähän enemmän kuin samana aikana Leppävaaraan ja yli kolmanneksen enmmän kuin Tapiolaan ja kaksi kertaa enemmän kuin Matinkylään. Tulevaisuuden Kauklahti-hanke on välttämätön laatimaan asumisen, palveluiden,liikenteen ja kaupunkirakenteen malleja jatkosuunnittelua varten.



Hankkeen toteuttaminen

Kaupunginjohtajana käynnistäisin hankkeen esittämällä välittömästi kaupunginhallitukselle, että Kauklahdesta päätetään tehdä selvitysalue ja perustaa projekti Tulevaisuuden Kauklahti. Projektille asetetaan projektijohtaja samaan tapaan kuin mm. Tapiolan ja Espoon keskuksen hankkeelle on asetettu.

Noudatetaan vuonna 2011 käynnissä ollutta Finnoo-Kaitaa projektin esimerkkiä.

Valitaan hankkeelle johtoryhmä, 3-5 henkilöä: kh.n edustaja, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja ympäristölautakunnan edustajat. Valitaan suunnittelutoimisto laatimaan alustavia suunnitelmia ja käynnistetään asukkaiden työpajat ideoimaan hanketta ja tehdään tuloksista yhteenveto.

Käynnistetään vuonna 2013 Kauklahden osayleiskavaa, jonka perusteella päätetään jatkosta.




Yhteistyöterveisin Jarkko Rahkonen, Kauklahden asukas


JK Osallistuin vuonna 2011 Finnoo-Kaitaa projektin asukastyöpajoihin. Suosittelen hanketta erinomaisena sunnittelun esimerkkinä muuallekin.

Olin aikanaan useita vuosia Yhteiskuntasuunnittelu-lehden päätoimittaja, jota kokemusta voin edelleen hyödyntää.

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Vanhuus täyttä elämää

Alustus 01.03.2012 Suvelan Kappelissa
Espoon vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Jarkko Rahkonen

Vanhuus on täyttä elämää ja yhteiskuntaa hyödyttävä - ei taakka

Suomessa vallitsee monen mielestä vanhusvastainen ilmapiiri. Tämä kuvastuu myös mm siinä miten suhtaudutaan nimitykseen "vanhus" tai "ikäihminen". Yli 65 vuotiaat ovat kuitenkin jo lukumääräisesti suurin äänestäjäjoukko - yli puolet äänestäjistä. Yli 65-vuotiaat ovat myös huomattava veronmaksajajoukko ja merkittävä kuluttajaryhmä. Useimmat eläkkeensaajat maksavat ansaitsemillaan eläkkeillä tarvitsemansa palvelut, he eivät ole huollettavia lasten tapaan. Tutkimusten mukaan vain pari kolme viimeistä elinvuotta vaatii tehostettua hoitoa. Kun vanhusten ns. kolmannen elämänvaiheen toiminta havaitaan oikein yleisessä keskustelussa ja mediassa, niin syntyy vanhusmyönteinen ilmapiiri myös suomalaisessa yhteiskunnssa. Uskon, että käänne tapahtuu lähivuosina. Käyttäkäämme nimitystä "vanhus", "ikäihminen","seniori" arvostaen.

Inhimillisyyttä vanhustenhuollossa on vaalittava. Itsemääräämisoikeus on laissa!
Suomen lain mukainen perusoikeus on, että laadukkaita vanhuspalveluita on tarjolla riittävästi. Perusoikeuksiamme ovat sosiaaliturva, sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdenvertaisuus. Lain kirjain on toteutettava myös käytännössä, ei vain puheissa ja lakikirjassa.

Vanhusten on voitava asua niin pitkään kuin kunto sallii kotonaan, mikä edellyttää kotihoitopalvelujen kehittämistä tarpeen mukaan. Kun kunto ei enään salli kotona asumista vanhuksen on heti päästävä tuetun asumisen piiriin tai hoivakotiin.

Kunnassa sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja valvoo oikeuksiamme sosiaali- terveydenhuollon asiakkaana. Espoossa sosiaali- ja potilasasiamiehen tavoittaa p.09- 8165 1032. Kunnan visrkamiehen kielteisistä palvelupäätöksistä pitää vaatia kirjallinen päätös jolloin voidaan vaatia oikaisua tai tehdä päätöksestä valitus. Usein vaatimus kielteisestä kirjallisesta päätöksestä johtaa päätöksen muuttamiseen myönteiseksi.

Vanhusneuvosto tulee kehittää palvelujen laadunvalvojaksi. Vanhusneuvostot on lakisääteistettävä ja niille on myönnettävä tehtävien vaatimat riittävät voimavarat. Espoon vanhusneuvostolle on perustettava päätoiminen sihteerin virka esim. vanhusasiamiehen virka..

Ikälakiesitys aannetaan eduskunnlle keväällä 2012.Vanhustenhuoltolaki, ns. ikälaki, on vihdoin säädettävä. On jo edettävä puheista tekoihin. Laissa on säädettävä yhtenäinen, sitova normisto, jonka mukaan vanhustenhuollon järjestämistapa, saatavuus, laatu ja sen valvonta yhdenmukaistetaan. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson on luvannut, että ikälakiesitys annetaan eduskunnlle keväällä 2012.

Espoon talousarvioon on varattava riittävät voimavarat vuosittain kasvavalle vanhusväestölle. Espoon palveluissa on eroja palveluissa eri alueilla. Kaikilla alueilla on toteutettava yhtä laadukkaita palveluita riittävästi. Palveluihin tarvitttavien voimavarojen alibudjetointi on Espoossa lopetettava. Seuraavan vuoden budjettiin on otettava kaikki lain ja kaupunginvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän Espoon ikäpoliittisen ohjelman vuosiksi 2009-2014 edellyttämät määrärahat. Tämä ohjelma on hyvin tulevaisuuteen suuntautunut ikäihmisten palveluiden järjestämisessä.

Merkittävä on ikäpoliittisen ohjelman ”Elä ja Asu” palvelukonsepti ikäihmisten tuetun ja tehostetun kodinomaisen asumisen.järjestämisestä sen jälkeen kun omatoiminen asuminen yksinään tai parina ei ole enään mhdollista. Tavoitteena on saada Elä ja Asu palvelukeskus Espoon seitsemään kaupunkikeskukseen lähi vuosina. Ensimmäinen valmistuu keväällä 2012 Kauklahteen.

Espoon vanhusväestö kasvaa voimakkaasti, mihin tulee palveluiden järjestämisessä ja budjetoinnissa varautua ajoissa. Vuonna 2011 Espoossa oli yli 75 vuotiaita 10 974, vuonna 2021 ennustetan heitä olevan n 18 100 ja v. 2030 jo n. 28 000.

Eläkkeensaajien työeläkeindeksi on mallia 20/80, jossa vuotuiseen eläkkeen korotukseen vaikuttaa palkkojen muutos 20% ja hintojen muutos 80%. Nykyisessä eläkeindeksissä eläkkeensaajien ostovoiman muutos jää siten jälkeen palkansaajien ostovoimasta vuosikymmenessä jopa 10-20%. Eläkkeensaajien valtakunnalliset keskusjärjestöt ovat useita vuosia vaatineet indeksin korjaamista. Ministeriö on vuonna 2012 asettanut toimikunnan esittämään miten ikäihmisten ostovoiman kehitys turvataan. Toimikunnassa on myös ikäihmisten edustus mukana..

Eläkkeensaajien ja vanhusten yhdistyksillä on erittäin merkittävä panos ikäihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä. Vanhusten liikunta- ja kulttuuriharrastusten järjestämisessä ja toimintakyvyn säilyttämisessä pitkään yhdistyksillä on keskeinen merkitys. Tutkimusten mukaan virikkeellinen vanheneminen lyhentää elinajan loppuvuosien hoitovuosien lukumäärää. Siis ikääntyminen merkitsee nykyään lisää hyviä elinvuosia ja nykyistä vähemmän vuosia sairaalahoidossa. Yksinäisyyden vähentämien on myös hyvin tärkeä yhdistystoiminnan tulos. Vireän yhdistystoiminnan piiriin tulisi innostaa mahdollisimman suuri osa eläkkeensaajista. Tuloksena olisi kasvava tyytyväisten eläkkeensaajien joukko jolla on aiempaa useampia kultaisia elinvuosia ja entistä harvempia tehohoidon vuosia. (mm. geriatri Reijo Tilvis)

Espoon kaupungin on järjestettävä riittävät kokoontumistilat ikäihmisten yhdistysten toimintaan. Lisäksi kaupungin yhdistyksille myöntämiä vuosittaisia toiminta-avustuksia on korotettava nykytasosta merkittävästi. Vireästi toimiville yhdistyksille kohtuullinen toiminta-avustus olisi vuodessa 20 euroa jäsentä kohden (nykyinen n. 10e on täysin riittämätön)..

Espoossa on hyvällä yhteistyöllä kaupungin kanssa saavutettu paljon vanhuksille, ikäihmisille, senioreille myönteisiä uudistuksia ja tuloksia. Vanhusneuvoston yli kymmenvuotinen työ on ollut merkittävää mm. yli 300 aloitetta on viety kaupungin elinten käsittelyyn. Aloitteista huomattavan moni on jo toteutunut. Näistä tärkeimpiä on Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2009-2015, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 ja velvoitti hallinnon sitä noudattamaan kaikissa ikäihmisiin vaikuttavissa päätöksissä.

Tärkeä yksittäinen etu Espoossa on seniorikortti 68+, jolla yli 68 vuotiaat voivat maksutta käyttää uimahalleja, kuntosaleja ja niiden harjoituskursseja. Tärkeä on myös opaskirja ”Seniorin palveluopas”, jossa on kattava tieto vanhusten palveluista Espoossa. Oppaan takakannessa on yhteystiedot seniorineuvontaan, joka auttaa pulmien ratkaisemisessa. Opas on saatavilla kaupungin palvelupisteistä. Kaupungin tietoverkko on erinomainen tietolähde ja opas niille joilla on mahdollisuus käyttää tietokonetta. Espoon kupungin kotisivut on uudistettu helmikuussa 2012.

Litteenä Espoon vanhusneuvoston tehtävät ja kokoonpano 2011-2012.

Jarkko Rahkonen j.rahkonen@mbnet.fi
jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Maan hallitus tehostaa asuntopolitiikkaa

Asuntoministeri Krista Kiuru ja ylijohtaja Jukka Pekkarinen esittelivät 14.02. uutta asuntopoliittista ohjelmaa Asuntoreformiyhdistyksen kokouksessa. Ohjelmassa on useita merkittäviä toimenpiteitä, jotka toteutettuna tehostavat maamme asuntopolitiikkaa. Ohjelma on valitettavasti vielä kesken rakentamisen rahoittamisen osalta. Ohjelmassa esitetään jopa alempaa valtion rahoitusta kuin vuonna 2011.

Taloudellinen itsestään selvyys on, että asuntoja ei saada lisää ilman rahoitusta.
Koska yksityisillä markkinoilla ei sjoiteta riittävästi asuntotuotantoon tarvitaan valtion ja kuntien rahoitusta sekä eläkkeitä varten koottuja eläkeyhtiöiden sjoituksia. Sijoitusten korkojen on oltava edullisemmat kuin niistä kansainvälisiltä markkinoilta saatava tuotto.

Tätä esitän marraskuussa 2011 kirjoittamassani puoluekokousaloitteessa vuoden 2012 kokoukseen. Aloitteeni toteuttamisella saadaan ihmisten tarvitsemia kohtuuhintaisia asuntoja ja samalla lisätään työllisyyttä ja kansantuotteen kasvua. Aloite on syytä toteuttaa heti vv 2012-2013. Helsingin Sanomissa ja muussa mediassa on aihetta käsitelty tänä vuonna aiempaa näkyvämmin. Tämä auttaa aloitteeni toteuttamista, mistä medialle kiitos.

**

Pääkaupunkiseudulle on rakennettava riittävästi laadukkaita ja edullisia asuntoja

Asunnot ovat liian kalliita Uudellamaalla. Asumisen kalleus Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla estää pieni- ja keskituloisten henkilöiden työn perässä muuttamisen ja siten vaikeuttaa kuntien ja yritysten tarvitsemien työntekijöiden rekrytointia. Erityisesti nuorten perheiden ja yksinhuoltajien ansioista kohtuuttoman suuri osuus menee asumiskulujen kattamiseen.

Pääkaupunkiseudun muuta Suomea huomattavasti korkeammat asumiskustannukset johtuvat pääsiassa kysyntään nähden riittämättömästä asuntojen tarjonnasta. Asuntotuotannossa markkinamekanismi toimii heikosti kaavoitetun rakennusmaan niukkuuden ja rakennusmääräysten, säätelyn vuoksi.

Markkinoilla ei tuoteta asuntoja kysyntää vastaavasti

Tarvitaan julkinen yhtiö vastaamaan asuntojen rahoituksesta ja tonttien hankinnasta.
Asumiskuluja voidaan alentaa tehokkaasti pääkaupunkiseudulla pureutumalla riittämättömän asuntotuotannon syihin. Valtion ja kuntien on perustettava erityinen yhtiö asuntoja rakennuttamaan ja rahoittamaan. Asunnot olisivat vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja.

Valtion osuus olisi edullisen rahoituksen järjestäminen yhdessä kuntien kanssa laadittujen asuntojen rakentamisohjelmien toteuttamiseksi. Valtion em. rakennuttajayhtiön rahoittamiseen perustama valtion budjetin ulkopuolinen erityisrahasto toimisi valtioneuvoston kanslian alaisuudessa ja hyödyntäisi Valtiokonttorin pääomalainaosaamista sekä ARA:n asiantuntemusta. Tämä rahasto voisi toimia myös työeläkeyhtiöiden varojen sjoittajana kansainvälistä korkotasoa hieman korkemmalla korolla.

Kuntien yhteisissä yleiskaavoissa osoitettava tontit rakennusohjelmille

Kuntien osuus olisi kaavoitusmonopolinsa avulla kaavoittaa rakennusohjelmiin tarvittavat rakennusmaat, joiden tulisi olla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varassa. Rakennusmääräyksiä pitäisi joustavoittaa niin, että asuntoja olisi tarjolla riittävästi erilaisille perhetyypeille. Joillakin erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla tulisi muuttaa nykyisiä autopaikkanormeja vastaamaan asukkaiden keskimääräistä vähäisempää auto-omistusta. Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi rakennuttajayhtiöön osakkuutta tulisi tarjota myös muille Uudenmaan kunnille.

Kilpailussa menestyneet yritykset rakentamaan

Asuntoaluiden palveluiden ja infran toteuttamisesta vastaisivat kunnat osittain omana työnä ja osittain kilpailuttamalla yksityisten yritysten avulla.
Asuntojen rakentaminen toteutettaisiin kilpailuttamalla osaavien rakenusyhtiöiden toimesta. Asunnot suunniteltaisiin ja toteutettaisiin asukkaiden tarpeiden mukaisesti asukaslähtöisesti. Laadukkaat eri perheiden asumistarpeita vastaavat asunnot olisivat asumiskustnnuksiltaan asukkaille edulliset yleiseen vastaavien asuntojen hintatasoon verrattuna.

Poliittinen tahto toteuttaa ihmisten asuntotoiveet

Vakuutan, että valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien omistama rakennuttajayhtiö on realistinen hanke ja toteutevissa noin vuodessa jos poliittista tahtoa on. Tahtoa pitää olla, jos haluamme, että Suomi menestyy asumiseensa tyytyväisten kuntien ja yritysten työntekijöiden avulla.

Aloitteen laati 28.11. 2011 Jarkko Rahkonen, aloitteen hyväksyi 29.11. 2011 Kauklahden sos.dem. yhdistys ry