torstai 24. lokakuuta 2013

Seminaari Espoon kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kaupunginvaltuutetuille ja tarkastuslautakunnan jäsenille

Keskiviikkona 23.10.2013 klo 17.00-19.30
Seminaari Espoon kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta
kaupunginvaltuutetuille ja tarkastuslautakunnan jäsenille

Seminaarin aineisto on luettavissa kaupungin kotisivuilta kohdassa Espoon kaupunki/päätöksenteko/valtuusto/valtuutettujen perehdytys.
Kirjoittaja Jarkko Rahkonen on toiminut aikanaan Espoon kaupungin tilintarkastajien puheenjohtajana ja eri yhtiöissä hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana sekä erikoistunut liiketoimintasuunnitteluun, strategiseen suunnittelluun, budjetoinitiin ja laskentatoimeen.

Seminaarin avasi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Kaupunginsihteeri Jouni Majuri esitteli aiheeseen liittyviä kuntalain muutoksia. Vuonna 2012 voimaan tulleen kuntalain säännöksen mukaan toimintakertomusta ja tilipäätöstä koskevia uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2013 tehtävässä toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta pitää järjestää uusien säännösten mukasesi vuoden 2014 alusta. Merkitävä on uusi säännös (§68) tilinpäätöksen tulee antaa myös riittvät tiedot rahoituksesta. Tärkeä on informaatiota parantava säännös §69) jonka mukaan toimintakertomuksessa on annettava arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vastaavat säännökset ovat tuttuja osakeyhtiöiden talouden johtamisesta ja tilintarkastuksesta. Kaupunginhallitus käsittelee uusien säännösten soveltamista 28.10. ja kaupunginvaltuusto 18.11.

Vireillä oleva kuntalain uudistus valmistuu 15.04.2014 ja tulee suunnitelman mukaan voimaan vuoden 2015 alussa. Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä on tarkoitus parantaa. Kunnan ja kuntakonsernin talouden ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta täsmennetään. Kuntien ja markkinoiden rajapintaongelmia ratkotaan ottaen huomioon myös EU-säädökset. Yksittäisistä säännöksistä mainittakoon kunnallisen puoluerahoituksen määrittely laissa. Tärkeää on selkiinnyttää säännöstä kaupunginhallitukseen valittavan jäsenen osalta niin että esimiesasemassa olevaa ei saa valita päättämään omien esimiestensä tehtäviin kuuluvista asioista - tämä on kirjoittajan tovomus..

Tarkastusjohtaja Jari Tuominen Espoon kaupungin sisäisen tarkastuksen yksiköstä esitteli sisäisen valvonnan tarkoitusta, tavoitteita, tehtäviä ja vastuita seikkaperäisesti Espoon kaupunkikonsernissa. Sisäisestä valvonnan järjestämisestä on vastuussa jokainen tilivelvollinen joita ovat tulosyksiköiden päälliköt sekä itsenäisistä tehtäväkokonaisuuksista vastaavat esimiehet johtosääntöjen mukaisesti. Tuomisen esitys on syytä lukea kokonaisuudessaan edellä maintuilta kaupungin kotisivuilta.

Tämän kirjoittajana korostan että on tilivelvollisen oma etu, että sisäinen valvonta toimii ja myös ennakolta ehkäisee virheellisiä päätöksiä ja toimia. Sisäinen valvonta voidaan ja tulee järjestää ilman ylimääräistä byrokratiaa. Aikanaan Espoota suuremman liikelaitoksen budjettipäällikkönä esitin konsernitasolle syntyneen erillisen tarkastustoimiston lakkauttamista ja voimavarojen siirtämistä tulosyksikköjen talousjohtamisen tehostamiseen. Seurauksena tuloslaskelman alimman rivin lukujen suureneminen.

Kuntalain edellä selostetulla muutoksella riskienhallinta tulee ottaa kunnissakin tulosjohtamisen välineeksi. Vihdoinkin - totesin seminaarissa. Yritysjohtajana en voinut investointien suunnittelussa ja päätöksenteossa toimia ilman riskitarkastelua joka on elimellinen osa investointipäätöstä.. Esimerksi otin Espoon homekoulut joiden suuri lukumäärä osoittaa riskienhallinnan puutteesta ja johtamisen erittäin merkittävästä epäonnistumisesta. Korostin, että Espoon riskienhallintaan pitää kuulua, että rakentamista koskevat sopimukset tehdään niin hankkeen toteuttavakseen saanut vastaa myös virheiden korjaamisesta. Nyt parin kolmen sadan miljoonan euron koulukorjaukset tehdään Espoon omilla varoilla mikä on pois uusien tärkeiden rakennushankkeiden rahoittamiselta.

Seminaarissa riskipäällikkö Johanna Kattelus puhui: ”Mitä riskienhallinta on Espoo-konsernissa”.
Myönteistä on havaita, että systemaattinen riskienhallinta on käynnistynyt Espoon kaupungissa. Riskipäällikkö tuntee tehtävänsä ja riskienhallinnan ohjausryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Tämäkin esitys on luettavissa em. kotisivuilta. Toivottavaa on, että investointiohjelman hankkeista kaupunginvaltuutettukin pääsee pin itse tarkastelemaan hankkeesta esitettyjä riskejä. Vakuutuspolitiikka oli kh:ssa 18.06. 2013. Toivottavasti lähitulevaisuudessa kaupunginvaltuutetut saavat halutessan tietää palveluiden toimivuuden ja strategioiden johtamisen riskienhallinnasta käytännössä..

Lopuksi esitän muutamia havaintoja seminarin aiheista.
Kaikissa tulosyksiköissä toimiva tehokas sisäinen valvonta on erityisesti kaupunginhallituksen kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien tulosjohtamisen väline. Kaupunginvaltuustolla on kokonaisvastuu myös sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kaupunginvaltuutetun kannalta on tärkeää saada tarvitessaan nopeasti oikeaa tietoa konsernin eri toiminnoista.

Mielestäni konsernitason johtamisessa on haasteita ja kehitettävää. Espoon konserniin on muutaman viime vuoden aikana muodostettu useita tytäryhtiöitä. Ollessani kaupungin tiliintarkastajien puheenjohtaja aikanaan meillä oli Espoon Kruunu eikä paljon muita. Kaupunginvaltuuston kannalta konernin tytäryhtöistä vastaaminen on nykyisellään vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta. Lain mukaan kupunginvaltuusto vastaa kuitenkin koko konsernista ja erityisesti kuntalaisten tarvitsemista palveluista.


Esimerkkinä esitän Tapiolan homekoulutapauksen. Koulun oppilaista suuri osa ei tullut kouluun tällä viikolla (ns. lakko). Tämä oli yli kolme vuotta kestäneen koulun homeongelman viime vaihe. Selvitin asiaa 21-22 muutaman valtuutetun, kh:n ja ao lautakunnan jäsenen kirjoitusten ja keskustelujen pohjalta. Lautakunta on yrittänyt parhaansa asiaa on käsitelty useissa kokouksissa ja päätöksiäkin on tehty. Tapiolan koulu on ollut tilapäistiloissa kome vuotta ja osan aikaa parakeissa. Tällä viikolla koulun opetus ja oppilaat oli tarkoitus siirtää parin kymmenen kilometrin päähän. Syynä oli että kaupungin tytärtilayhtiö ei ollut toteuttanut lautakunnan aiempia päätöksiä. Nyt todettiin, että parakkiratkaisun toteuttamista pitää odottaa taas jopa 9 kuukautta. Lautakunnalla ei ole voimia saada tilayhtiötä toteuttamaan päätöksiään. Toimilajohtaja ei kykene myöskään auttamaan. Kaupunginhallitus voisi ottaa asian päätettäväkseen. Kaupunginvaltuutettu on vomaton kuntalaisten toivomusten toteuttamisessa.
Omistajaohjauksen keino myös Espoon kaupungissa on kutsua tytärtilayhtiön yhtiökokous koolle kj:n ja kh:n esityksestä ja vaihtaa yhtiöön sellainen toimitusjohtaja joka haluaa ja kykenee kunnallisten elimien päätöksiä toteuttamaan. Tämä keino on mahdollista vain poikkeustapauksissa. 


Pysyvänä ratkaisuna esitän, että tarkistetaan tytäryhtöitä velvoittavaa ohjetta ”Hyvä hallinto- ja johtamistapa ohje Espoo-konserniin kuuluvissa yhtöissä” ja koulutetaan yhtöiden johto noudattamaan hyvää hallinto- ja johtamsitapaa. Toiseksi esitän, että tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten valintaan ja koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kolmanneksi esitän, että tytäryhtiöiden tilintarkastus annetaan kaupungin ulkoisen tilintarkastuksen yhtiön tehtäväksi konsernin talousjohtamisen vaatimusten mukaisesti.
23.10.2013 Jarkko Rahkonen