KYSYMYS
1
Terveyskeskusmaksu
peritään usein enintään kolmelta lääkärin
avosairaanhoitokäynniltä. Terveyskeskusmaksun poistaminen lääkärin
avosairaanhoitokäynniltä kaventaisi terveyseroja ja
eriarvoistumista.
Täysin
eri mieltä
Osallistuin
Kuluttajaparlamenttiin 1.10.2012 eduskunnan auditoriossa. Tilaisuuden
äänivaltaisissa yhdistyksissä on yhtensä yli miljoona jäsentä.
Terveyskeskusmaksujen poistamista kannatti 24 järjestöä ja vain
yksi halusi maksut säilyttää.
Olen raportoinut tästä
facebookin sivuillania ja jarkkorahkonen.valtuutettu2012.fi
KYSYMYS
2
Perusterveydenhuollon
järjestäminen on terveydenhuoltolain mukaan kuntien vastuulla,
mutta palvelut voidaan tuottaa kunnan omana tai ostettuna
palveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta.
Mielestäni
yksityistä palvelutuotantoa tulee hyödyntää tulevaisuudessa
enemmän, jos se on kunnan omaa tuotantoa kustannustehokkaampaa.
Jokseenkin
eri mieltä
Kustannustehokkuutta
tärkeämpää on hoidon taso ja laatu. Erikoishoidossa yksityiset
yhtiöt eivät edes väitä pystyvänsä samaan kuin HUS.
ERikoishoidon perusterveyden rajankäyntiä pitää uudiistaa HUS:in
kanssa niin, että erikoissairaanhoitoaon soveltaen myös Espoon
terveyskeskuksissa.
Entisenä suuren yrityksen
laskentapäälliikönä en ole nähnyt oikein tehtyä
kustannustehokkuusvertailua Espoon terveyskeskuksen ja ykstyisen
ostopalvelun väliilä. Kermankuorintaa on muutamassa
rutiinileikkauksessa esim suonikohjut, helpot polvinivel-ja
lonkkaleikkauksissa ja silmän laserleikkauksissa niissä joku
yksiyinen voi näyttää edulliselta, mutta nekin voitaisiin hoitaa
HUS:in alaisissa erikoistuneiss leikkausyksiköissä. Näin niiden
hyvät katteet voitaisiin käyttää hyvin kalliiden
erikoisleikkausten kustannusten kattamiseen edes osittain.
KYSYMYS
3
Monikanavaista
sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää syytetään
tehottomuudesta sekä kustannusvastuun siirto-ongelmista. Ratkaisuksi
on esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtämistä
kunnilta valtiolle kokonaan.
Mielestäni
erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle on
hyvä ratkaisu.
Jokseenkin
eri mieltä
Työterveyshoito
on oma järjestelmänsä jossa perushoito ja erikoissairaanhoito on
samassa järjestelmässä myös rahoituksen osalta ja on asiakkaalle
maksuton.
Samaa järjestelyä on toteutettava lasten ja työttömien
ja eläkkeensaajiien perusterveyden hoidosta vastaavien
terveyskeskusten toiminnassa. Tervyskeskusten toiminta on
uudistettava niin, että niissä on myös erikoissairaanhoitoa
yleisimpien vaivojen osalta ja hoito maksuton. Terveyskeskusten
erikoissairraanhoiidosta sovitaan HUS:in kanssa jolla on sen
hoidollinen vastuu.
Terveyskeskusten johtamisjärjestelmä
tulee uudistaa parhaan johtamistiedon avulla tehokkaaksi. Työvastuut,
työnjaot ja työajat on järjesrtettävä joustavsti niin, että
henkilöstö kokee tyydytystä potilastyön tuloksellisuuden
ansiosta. Henkilöstön vaihtuvuus vähenee.
Hyvin vaativa
erikoissairanhoito tulisi olla viidessä yliopistollisessa
erikoissairaalapiirissä ja valtion vastuulla.
Potilaan hoidon
kannalta edellä esittämäni uudistus on hyvä ja taloudellinen.
KYSYMYS
4
Kunnat
saavat valtiolta rahoitustukea sosiaali- ja terveydenhuollon
valtionosuuksina palvelujen järjestämiseen.
Mielestäni
valtion pitäisi velvoittaa kunnat korvamerkitsemään sosiaali- ja
terveydenhuollon valtionosuudet selkeästi tiettyihin palveluihin.
Täysin
eri mieltä
Terveydenhuollon
valtionosuudet on korvamerkittävä jotta asetetut tavoitteet
saavutetaan taloudellisesti.
Entisenä suuren yrityksen
laskentapäällikkönä ja budjettipäällikkönä tiedän että tämä
on välttämtöntä. Kaikissa menestyvissä liikeyrityksissä
laskentatoimi on järjrestetty niin että kulut saadaan
kustannuspaikoittain, tehtävittäin ja kustannuslajettaiin.
Esittämäni laskentatoimen perusluokittelu mahdollistaa monenlaisten
tunnuslukujen esittämisen ja tuloksellisen johtamisen
KYSYMYS
5
Palvelusetelin
käytöllä halutaan lisätä käyttäjien valinnanvapautta ja
mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita kunnan
hyväksymiltä palvelujen tuottajilta.
Mielestäni
palveluseteliä on voitava täydentää omalla rahalla, jotta voi
hankkia sosiaali– ja terveydenhuollon palvelut haluamaltaan
tuottajalta.
Jokseenkin
samaa mieltä
Palvelusetelin
käyttämien potilaiden haluttujen hoitotulosten ja koko
hoitojärjestelmän tuloksellisuuden sxaavuttamiseksi edellyttää,
että paikkakunnalla on useita kilpilukykyisiä palvelujen tarjoajia.
Mikäli palvelun tarjoajia on vain pari kolme ei synny riittävää
palvelujen vaihtoehtoja asiakkaalle eikä riittävää kilpailua
hoitojärjestelmän taloudellisuuden saavuttamiseksi. Palvelusetelien
käyttö edellyttää myös kunnan toimesta laadun valvontaa
potilaiden tukena ja uusien palveluntarjoajien, yritysten
seulontaa.
Yleensä -vastuksessani nro 4 - kuvattu uusittu
terveyskeskusjärjestelmä on potilaiden hoidon kannalta selvästi
edullisempi kuin yleinen palvelusetelijärjestelmä. Tätä oliisi
sovellettava vain selvästi rajattujen hoitojen ostamiseen, jolloin
myös omaa rahaa voitaisiin käyttää täydentäjänä.
Väestön
ikääntyminen ja hoidon tarpeiden kasvu edellyttää tarkaa talouden
hoitoa.
KYSYMYS
6
Osa
kunnista on vaikeuksissa selvitä lakisääteisistä
perustehtävistään. Kuntauudistus tähtää vahvoihin peruskuntiin,
jotka kykenevät kantamaan vastuun palveluista ja niiden laadusta.
Mielestäni
on hyvä, että palvelujen saatavuus ja laatu ovat kohdallaan, vaikka
palvelut olisivatkin pidemmän matkan päässä.
Jokseenkin
samaa mieltä
Vastaan
jokseenkin, koska järjestelmää pitää töydentää
terveyskioskeilla yleisten rutiininomisten vaivojen hoitoon
seulontaan. Potilaan kannalta pitkien matkojen välttäminen ja
samalla terveyskeskuksen paineien vähentäminen parantaa potiliaiden
terveydenhoitoa ja terveyskeskusten taloudellisuutta.
KYSYMYS
7
Elinkeinoelämän
valtuuskunnan raportin mukaan meillä on kattava julkinen
perusterveydenhuolto, mutta neljännes väestöstä odottaa
lääkärille pääsyä yli kuukauden.
Mielestäni
hoitojonojen poistaminen on hoidettava ensisijaisesti ostamalla
lääkärin vastaanottoaikoja yksityiseltä puolelta.
Täysin
eri mieltä
Ensisijisesti
on uudistettava terveyskeskusten toiminta vastuksessani nro 4
esitetyllä tavalla. Näin menetellen jonot voidaan täysin
poistaa.
Lääkäriliiton johtaja Pärnänen esitti 1.10.2012
Kuluttajaparlamentissa euskunnan auditoriossa että on täysin
mahdollista uudistaa järjestelmä niin, että kiireettömissäkin
hoidossa pääsee lääkäriin KOLMESSA PÄIVÄSSÄ.
Kysymyksen
yksityinen hoito ei voi mitenkään ratkaista -ei millään rahall -
terveydenhoidon perusongelmia, perustehtäviä. Välttämätöntä on
uudistaa kuntien ja valtion vastuulla olevaa terveydenhoitoa niin,
että kaikki saavat hyvän hoidon kohtuuajassa, jopa kolmessa
päivässä ja taloudellisesti
KYSYMYS
8
90-luvun
laman myötä karsittiin rajusti lasten- ja nuorten ennaltaehkäiseviä
mielenterveyspalveluita ja säästöt kääntyivät myöhemmin
lisäkustannuksiksi korjaavissa palveluissa. Neuvolan ja
kouluterveydenhuollon palveluita ollaan taas karsimassa.
Kunnan
on turvattava lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät
mielenterveyspalvelut rahoittamalla ne vaikka kunnallisveroa
lisäämällä.
Täysin
samaa mieltä
Toimintoja
uudistamalla voidaan selvitä ilman veronkorotuksia tästä syystä
Espoossa. Pienemmissä kunnissa tarvitaan kuntauudistusta asian
hoitamiseksi.
KYSYMYS
9
80
prosenttia terveydenhuollon kustannuksista syntyy viimeisen kahden
elinvuoden aikana.
Mielestäni
saadakseen kaiken mahdollisen hoidon potilaan tulee rahoittaa
osittain hoitonsa itse ,esimerkiksi myymällä omaisuuttaan.
Jokseenkin
samaa mieltä
Perusterveyden
tulee olla kaikille ikäihmisille verovaroin kustannettua. Myös
eläkkeensaajat maksavat veroja. Vastasin tässä jokseenkin samaa
mieltä, koska erityisplvelujen ostoon voi tarvita omaisuuden
myyntiä. Omisuus on ikäihmisen omaa ja sen käytöstä hän saa
itse päättää ja uskon että perilliset sen hyväksyvät - ainakin
useimmat,
KYSYMYS
10
Hoitotakuun
mukaan potilaan on päästävä hoitoon viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa sairauden toteamisesta.
Mielestäni
hoitotakuusta on pidettävä kiinni vaikka kunnallisveroa nostamalla.
Täysin
samaa mieltä
Vastuksessani
nro 4 esitin terveydenhoidon uudistamista joka on mahdollista
kunnllisveroa nostamatta Espoossa . Myöhemmin viittasin
Lääkäriliiton Pärnäsen näkemykseen, että järjestelmä on
mahdollista uudistaa niin että kiireettömissäkin hoidoissa pääsee
lääkäriin kolmessa päivässä.
Pienemmissä kunnissa tilanne
on toinen ja niissä tarvitaan veronkorotuksia tai nykyistä
vahvempia kuntia.
KYSYMYS
11
Kunnat
kilpailuttavat ulkoistettuja ikäihmisten palveluita tietyin
väliajoin.
Mielestäni
kilpailuttaminen on perusteltua kunnan taloudellisen tilanteen
vuoksi, vaikka se johtaisi siihen, että ikäihmiset joutuisivat
vaihtamaan hoitopaikkaa kahden vuoden välein.
Täysin
eri mieltä
Ehdokas
ei ole kommentoinut tätä kysymystä. Koska
kysymys on epärelevantti Espoossa
KYSYMYS
12
Tuhannet
terveydenhuollon ammattilaiset eivät työskentele alallaan huonojen
työolojen vuoksi. Samaan aikaan Suomeen rekrytoidaan sairaanhoitajia
ulkomailta työvoimavajeen kattamiseksi.
Mielestäni
kuntien on terästäydyttävä työnantajina ja tehtävä merkittäviä
taloudellisia satsauksia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden
alalla pysymiseen.
Täysin
samaa mieltä
Tärkeää
on uudistaa koko teveyeydenhoidon johtamisjärjestelmä - katso
vastaus nro 4. Vastuut, työnjaot ja työajat on toteutettava
joustavsti niin, että henkilöstö kokee työolosuhteet motivoiviksi
ja työajat helpottavat lastenhoitoa ja täydennysopiskelua.
Henkilöstön bonuspalkkiot tavoitteiden hyvästä saavuttamisesta
voidaan ottaa käyttöön.
KYSYMYS
13
Tutkimusten
mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja
niiden ylläpito on kallista ja tehotonta.
Mielestäni
kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee luopua omista
tietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa kokonaisvastuun on
siirryttävä valtiolle.
Jokseenkin
eri mieltä
Olen
aikanaan ollut tietojärjestelmien suunnittelijana ja vuosia suuren
atk-keskuksen suunnittelupäällikkönä ja tiedän miten
tietojärjestelmien uusiminen pitää orgnisoida. Tietojärjestelmän
teettäjän tulee selvittää eri käyttäjien tarpeet ja rajattava
suuret osakokonaisuudet joiden toteuttaminen tulee
kilpailuttaa.
Kokemukseni mukaan sama tietojärjestelmä voi
vaatia jopa kymmenkertaiset kustannukset huonosti johdetulta
yritykseltä.
Valitettavasti en usko, että vastuun siirtäminen
koko yhtenäisjärjestelmästä valtiolle on mahdollista kohtuuajassa
3-4 vuotta. Järjestelmää on uudistettava niin, että
potilaskohtaiset tiedot siirretään siraanhoitopiiriin uuteen
kaikkien potiliaiden tiedot sisältävään tiedostoon johon kuntien
terveyskeskuksilla on käyttöoikeus omien asukkaidensa
osalta.
Esitän, että koko uuden tietojärjestelmän
perusyksiköksi tulee ottaa kunnan asukas, potiilas joka omstaa
tietonsa. Potilastietoyksiköistä ja niiden tietojen muutoksista
kootaan uusi tietojärjestelmä.
KYSYMYS
14
Äitiysneuvolatoimintaan
on viime aikoina kohdistunut suuria rakenteellisia ja sisällöllisiä
muutoksia. Synnyttäjien keski-ikä on noussut, sairastavuus ja
päihde- ja mielenterveysongelmat sekä monikulttuurisuus ovat
lisääntyneet. Palvelujen järjestämisessä on epäyhtenäisyyttä,
mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Mielestäni
on tärkeää, että valtakunnalliset äitiysneuvolatoiminnan
laatukriteerit ovat lainsäädännön tasolla eikä kuntien itsensä
päätettäviä.
Täysin
samaa mieltä
Ehdokas
ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS
15
Terveydenhuollon
ammattilaisten välistä työnjakoa on kehitetty ja potilaan hoidon
sujuvuutta on parannettu. Esimerkkinä ovat rajatun
lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat
terveyskeskuksissa.
Täysin
samaa mieltä
Kysymyksen
suuntaus on erittäin hyöyllinen potilaan, lääkärin, hoitajan ja
koko hoitojärjestelmän kannalta. Tällä tiellä pitää jatkaa.
KYSYMYS
16
2013
voimaan tuleva Potilasdirektiivi edellyttää, että Suomen on
määriteltävä terveydenhuollon palvelut, joihin suomalaisilla on
oikeus hakeutua julkisin varoin kustannettuna joko Suomessa tai
toisessa EU – maassa.Mielestäni nämä palvelut on määriteltävä
valtakunnallisesti eikä kuntakohtaisesti.
Täysin
samaa mieltä
Ehdokas
ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS
17
Kansainvälisten
tutkimusten mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden korkeampi
koulutustaso ja osaaminen vähentää jopa potilaskuolleisuutta.
Mielestäni
nykytilanteessa on tärkeintä, että on riittävästi käsipareja
työtä tekemässä, sillä työtä tekemällä oppii ja kustannukset
on aina ensisijaisesti huomioitava.
Täysin
samaa mieltä
Ehdokas
ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS
18
Suomalainen
päivähoito on subjektiivisena oikeutena mahdollistanut perheiden
tasa-arvoa. Asetuksella on säädetty lasten ja kasvattajien
minimimäärästä.
Mielestäni
tulevaisuudessakin päivähoidon asetuksen mukainen lasten ja
kasvattajien välinen suhde on säilytettävä.
Täysin
samaa mieltä
Ehdokas
ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS
19
Tutkimusten
mukaan toimivat kuntoutuksen (esimerkiksi fysio- ja toimintaterapia)
palveluketjut esimerkiksi leikkausten jälkeen nopeuttavat toipumista
ja parantavat toimintakykyä. Kuntoutuksen toteutumisessa kansalaiset
ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata ja kuntoutuksen
palveluketju voi katketa potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta
perusterveydenhuoltoon.
Mielestäni
kuntien pitää kuitenkin saada itse päättää kuntoutuspalveluiden
sisällöstä ja järjestämisestä.
Täysin
samaa mieltä
Katson,
että Espoon tulee päättää espoolaisten kuntoutuksesta
KYSYMYS
20
Terveydenhuollon
erityspalvelujen (esimerkiksi röntgenkuvaukset) teknologian kehitys
on nopeaa ja vaatii aiempaa enemmän alan erikoisosaamista.
Erityispalvelujen kustannustehokas ja laadun kannalta hyvä tapa on
tuottaa ne keskitetysti sairaanhoitopiirin sairaalassa.
Mielestäni
tulevaisuudessa on keskitettävä erityispalvelut
erikoissairaanhoidon sairaaloihin.
Täysin
samaa mieltä
Tämä
on toteutumassa HUS:ssa ja on hyväksi havaittu
KYSYMYS
21
Alkoholin
liikakäytön, tupakoinnin, päihteiden väärinkäytön, ylipainon
tai muiden elintapoihin liittyvien terveysongelmien hoito on
pääasiassa julkisesti rahoitettua.
Mielestäni
näiden elintapoihin ja omiin valintoihin liittyvien sairauksien
hoitoon liittyviä kustannuksia tulee tulevaisuudessa siirtää
julkisesta rahoituksesta enemmän yksilölle itselleen.
Jokseenkin
samaa mieltä
Sanon
vähän toisin, en sano siirtää kustannuksia. Sanon ihmisten omaa
vastuuta em aineiden väärinkäytön vähentämisestä ja terveiden
elintapojen omaksumisesta tulee lisätä. Onnistumalla tässä
kustannukset vähenvät jopa merkittävästi.