keskiviikko 2. marraskuuta 2016

LÄNSIMETRO VALTUUSTOSSA 31.10.2016



LÄNSIMETRO VALTUUSTOSSA 31.10.2016
julkaistu myös fb:ssa

Espoon kaupunginvaltuusto päätti teettää erityisselvityksen länsimetrosta

Osallistuin maanantaina 31.10. Espoon kaupunginvaltuuston kokoukseen. Käytin muutaman puheenvuoron Länsimetro Oy:sta ja kaupunginhallituksen valvontavastuusta.
Tarkastelen metrotapausta Espoon kaupungin entisenä tilintarkastajien puheenjohtajana sekä useiden osakeyhtiöiden hallituksen jäsenyyden sekä, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan roolien kokemuksella..
Yllättävää oli havaita, että useilla espoolaisilla valtuutetuilla on epäselvää miten kaupungin osakeyhtiöta valvotaan kaupunginvalttuuston intressien kannalta. Luullaan että valvonta on vaikeaa kun edes hallituksen pöytäkirjoja valtuutettu ei voi nähdä.
Valtuustossa käytettiin useita puheenvuoroja joissa meni sekaisin osakyhtiön valvonta ja varsinaisen kunnallisen toiminnan valvonta. Tämä on eräs syy Länsimetro Oy:n omapäiseen toimintaan virheitään myöntämättä ja korjaamatta. Valtuuston kokousessa toimitusjohtaja Kokkinen ei selvittänyt mikä on yhtiön hallituksen tai sen toimtusjohtajan vastuu suuressa länsimetrofiaskossa eikä voinut selittää kun yhtään virhettä hän ei myöntänyt..
Osakeyhtiössä valvontavastuu on sen hallituksella jolla on apunaan toimintojentarkastajat ja tilintarkastajat. Lisäksi on osakeyhtiön omistajalla intressi ja valta valvoa yhtiön toimintaa. Käytännössä jos muu ei auta omistaja saattaa joutua vaihtamaan hallituksen ja/tai toimitusjohtajan
Kaupungnvaltuusto on kaupungin korkein päättävä elin kaupunginhallituksen ja muun hallinnon yläpuolella. Kaupunginvaltuusto on asettanut avukseen tarkastuslautakunnan valvomaan päätöstensä toteuttamista kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muun hallinnon toimesta.. Tarkastuslautakunnan asema kaupunginvaltuutettujen tukena myös kaupunginhallituksen valvonnassa näyttää olevan joillekin uusi asia.
Kaupunginvaltuusto on delegoinut toimivaltaa kaupunginhallitukselle ja sallinut sen delegoimisen edelleen organisaation alemmille portaille.Tämä on saanut monet virkamiehet luulemaan, ettei heidän tarvitse ottaa tosissaan kaupunginvaltuuston päätöksiä. Espoossa kaupunginvaltuuston tulee ottaa takaisin itselleen sitä valtaa jota kaupungin osakeyhtiöt käyttävät. Delegoinnin peruuttaminen ei ole vaikeaa jos kaupunginvaltuuston enemmistö niin päättää.
Maanantaina 31.10. 2016 Espoon kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti pyytää tarkastulautakuntaa käynnistämään ertyistilintarkastuksen (=erityisselvityksen) länsimetron päätöksenteon ja valvonnan ongelmista.. Esityksen teki sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Hellström Mutta puheenvuoroista päätellen koko valtuusto on päätöksen takana. Päätös osoittaa, että valtuusto haluaa kertakaikkiaan saada selvyyden ongelmista niin, että metrojunat saadaan pian liikenteeseen.
Lopuksi totesin puheenvvuorossani että on valitettavaa, että metrofiasko on langettanut pahan leiman metron päälle. Sanoin, että metro on tosiasiassa tehokas ja välttämätön joukkoliikenneväline Espoossa. Metron varaan voimme rakentaa uusia kaupunginosia Espooseen, joissa ihimset voivat liikkua turvallisesti, nopeasti, energiataloudellisesti ja nykyistä vähäisemmin päästöin vaikka asukasluku kasvaa..
Toimitusjohtaja Jarkko Rahkonen,
Espoon sos.dem. valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Jarkko Rahkosen blogi: ESPOON VANHUSNEUVOSTOlle tehtävän mukaiset voimavarat/ valtuustopuhe 23.02.2015

Jarkko Rahkosen blogi: ESPOON VANHUSNEUVOSTOlle tehtävän mukaiset voimavarat/ valtuustopuhe 23.02.2015

ESPOON VANHUSNEUVOSTOlle tehtävän mukaiset voimavarat/ valtuustopuhe 23.02.2015


ESPOON VANHUSNEUVOSTOlle tehtävän mukaiset voimavarat

Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien viisi seurantaraporttia II/2015 tuotiin kaupunginhallituksen esityksestä tiedoksi valtuustolle kokouksessa 23.02.2015. Näistä viidestä tiettyä väestöryhmää koskee kaksi: ikäihmisiä ”Elinvoimaa ikääntyville” ja nuoria ”Nuorten elinvoimaisuus”. Kolme muuta koskevat asiakokonaisuuksia: ”Kestävä kehitys”, ”Kilpailukyky, innovatisuus, yrittäjyys” ja ”Osallistuva Espoo”.

Valtuustopuheenvuorossani totesin mm., että nämä kaksi ohjelmatyyppiä erovat varsin suuresti suunnittelutavoiltaan. Ikäihmisiä ja nuoria koskevien ohjelmien keskeinen tehtävä on tavoittaa mahdollisimman suuri osuus väestöryhmästä ja tuottaa ryhmän jäseniä hyödyttäviä palveluja.

Seurantaraporttien mukaan vain pieni osa väestöryhmästä tavoitettiin. Ikäihmisten kohdalla yksinäisyyden ja syrjäytymisen kokeminen on erittäin suuri ongelma näille ihnisille ja kaupunkiyhteisolle. Raportin mukaan ohjelma tavoitti vain 2000 ikääntyvää espoolaista eli vain pieni osa väestöryhmästä sai mahdollisuuden saada ”elinvoimaa” lisää.

Espoon Vanhusneovosto on nyt lakisääteinen ja sen tehtäväpiiri koskee kaikkia ikääntyviä ihmisiä, kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluja ja kaikkia heidän hyvinvointiaan koskevia toimia. Vanhusneuvoston voimavarat ova minimaaliset tehtäväkentän vaatimuksiin nähden. Toimihenkilöitä vanhusneuvostolla ei ole eikä edes päätoimista valmistelija/esittelijää. Paljon suppeamman tehtävän ”Elinvoimaa ikääntyville” työryhmä on saanut suhteessa vanhusneuvoston tehtävän vaativuuteen moninkertaiset voimavarat. Tämä ei ole toiminallisesti ja taloudellisesti tuottavaa ja järkevää hallintoa.

Kolmen muun kehitysohjelman tulokset ovat kovin vähän hyödyttäneet kaupungin perustehtäviä. Näyttää siltä, että työryhmien jäsenet ovat innokkaasti askarrelleet keskenään mielenkiintoisia asioita, mutta ovat unohtaneet että työryhmät on asetettu tuottamaan kehitysohjelmia perusorgananisaation tehtäviä palvelemaan ja tavoitteita edistämään.
Jatkossa tuleekin selvittää onko kehitysohjelmilla puuhasteluun käytetyt voimavarat suhteessa niiden tuottamaan hyötyyn. Alkuperäinen idea poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla on hyvä, mutta niiden suunnittelun tulee olla selkeästi osa kaupungin kokonaistehtäviä hyödyttävää tavoitteellista johtamista seuraavalla valtuuskaudella.

Jarkko Rahkonen 23.02. kaupunginvaltuutettuna Espoon valtuustossa

INFO:
Espoon kaupungin uutuus tällä valtuustokaudella ovat viisi poikkihallinnollista kehitysohjelmaa joita suunnittelee lautakunnista erilliset työryhmät määrärahojensa puitteissa. Työryhmissä on virkamiehia eri organisaatioyksiköistä poikkihallinnollisesti ja valtuustoryhmien jäseniä.

Valmistuvien ohjelmien toteuttaminen on kaupunginhallituksen ja lautakuntaorganisaation tehtävä. Kehitysohjelmien työryhmille annettiin alunperin vain suunnittelu mutta ei ohjelmien toteuttaminen jotta perusorganisaatio ei menisi sekaisin. Hallinnollisesti siis varsin epäselvä uutuus.

Kehitysohjelmien seurantaraportit II/2015 tuotiin kaupunginhallituksen esityksestä tiedoksi valtuustolle kokouksessa 23.02.2015.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Kuvanveistäjä Björn Wecksröm esitteli töitää

Kuvanveistäjä Björn Wecksröm esitteli töitään

Kuvanveistäjä, korutaiteilija prof. Björn Wecksröm esitteli töitään 29.04.
Katso liite alla: esitys Espoon kaupungille taiteilijan elämäntyön palkitsemisesta

Espoon kulttuuriseura oli onnistunut saamaan vierailuajan kuvanveistäjä Björn Wecksrömin taidenäyttelyyn Soukanniemeen. Meille oli ennen kokematonta, että suuri taiteilija itse esitteli veistoksiaan kotonaan, maalauksiaan ja korujaan niin avoimesti, lämpimästi, katsojan läheisenä ystävänä – niin meistä tuntui.

Björn Weckströmin veistosten ilmaisun skaala ulottuu abstarktista muotokielestä omaperäiseen realismiin. Ulottuvuuksiltaan komeat teossarjat on toteutettu taidokkaasti eri materiaaleilla: pronssi, marmori, lasi ja akryyli. Sävähdyttävä tulos syntyy näiden materiaalien yllättävistä yhdistelmistä. Näyttelyesineitä oli kymmenittäin joista voin tässä mainita vain muutaman esimerkin.
Pronssiveistos Ikaros on yli kaksimetrisen ihmisen kokoinen. Taideasiantuntija sanoo: ”Ikaros on järisyttävä kuva ihmishengen kohtalonomaisesta halusta lentää, vaikka tietää putoavansa. Björn Weckströmin uljaassa pronssi-Ikaroksessa on pedon jäntevyyttä, lapsen riemua ja perhosen herkkyyttä. Ikaroksessa on koko faustinen maailma, usko sokeaan edistykseen, materialismiin, industrialismiin, talouskasvuun ja imperialismiin”. Vastaavan sykähdyttävän ja eloisan kuvan haluaisin esittää monesta muustakin veistoksesta.

Marmoriveistoksissa puhuttelee klassinen kauneus esimerkkinä ”Nukkuva”, ”Kaksijakoisuus” ja ”Käsivarsi”. Weckström kuvaa marmoria sympaattiseksi materiaaliksi joka on hänelle helppoa työstää ja hallita. Lisäksi Italiassa asuminen toi marmorin luontevasti läheiseksi. Weckström oli kutsuttu luennoimaan Pisan yliopistoon vuonna 1979. Hän ihastui niin italialaiseen luontoon ja kulttuurimiljööseen, että asui tämän jälkeen suuren osan vuodesta Italiassa.

Weckströmin akryyliteokset ovat omaperäisiä ja ainutlaatuisia niillä hänestä tuli tunnettu kansainvälisesti jo nuorena 1970-luvulla. Tässä oli merkittävä 1971-73 syntynyt 25 akryyliteoksen sarja. Taiteilija sanoo virikkeeksi protestin tuolloin ajankohtaiselle kineettiselle ”meluavalle” taiteelle. Taiteilija on keksinyt useita tapoja toteuttaa akryyliteoksia. Esimerkkinä pronssielementit näyttävät ”uivan” akryylikuutioiden valoavaruudessa ”Moloklintu” 1975, ”Painava ongelma” 1979.

Kysellessäni nyt taiteilijalta akryyliteosten tekemisestä. Hän sanoi niiden olleen aikanaan uutta, mutta kansainvälisesti nähtiin niiden merkitys tulevaisuuteen. Suomessa vasta myöhemmin ymmärrettiin teosten merkitys tulevaisuuden ennakointina. Taiteilija sanoi, että Suomessa ei uskottu, että suomalainen voi luoda jotain sellaista uutta mitä muualla ei ole. Suomessa oli tuolloin muotia ihailla sitä mitä matkittiin Yhdysvalloista.

Asiantuntija sanoo, että ”akryylin käyttö on nähtävissä nuoren taiteilijan vastauksena aikamme uuden tekniikan haasteisiin. Sittemmin juuri tietotekniikan ohessa muovitekniikka on huimassa kehitysvaiheessa- jopa yli 60 000 erilaista muvia on jo tuotettu. Tämä on johtamassa kohti tuntemattomia mahdollisuuksia ja vaikuttamassa jo nyt voimakkaasti jokapäiväiseen elämäämme.”
Akryylin käytössä Weckström on pioneeri, mutta myös muissa teoksissa taiteiljan pioneerihenki näyttää voimansa.


Voi miten innostunut olisin kertomaan lisää siitä miten yllättävän positiivisen elämyksen synnytti tutustuminen Björn Weckstömin kodissaan esittelemään teostensa näyttelyyn. Ennestään olen tiennyt että taiteilija on kansainvälisesti erittäin arvostettu taiteilija, mutta en ole tiennyt miten monipuolinen ja omaperäisesti uutta luova Björn Weckström on.
Edellä lainaamani asiantuntija on Ilkka Juhani Takalo-Eskola. Tietoja lisää: bjornweckstrom.com

Tilaisuuden innoittamana seuran hallitus päätti esittää Espoon kaupungille taiteilija Björn Weckströmin elämäntyön palkitsemista. Esitys jätettiin 14.11.2014. (katso liite)


Espoon Kulttuuriseura ry LIITE
14.11.2014/JR

Espoon kaupunki, kaupunginhallitus
Tiedoksi : Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Sivitystoimenjohtaja Sampo Suihko
Kulttuurijohtaja Susanna Tommila



Espoolainen kuvanveistäjä, korumuotoilija professori Björn Weckström täyttää 80 vuotta 8.2.2015. Hän on suuren osan ajastaan asunut Italiassa ja työskennellyt siellä mm. Pisan yliopistossa. Hänellä on ollut lukuisia taidenäyttelyjä eri puolilla maailmaa ja hänen taideteoksiaan on nähtävissä useiden maiden tunnetuissa taidelaitoksissa. Björn Weckström on saanut lukuisia palkintoja ja muita huomionosoituksia maailmalla ja Suomessa. Hän on saanut Pro Finlandia mitalin 1971.

Björn Weckström on toimivista suomalaisista taiteilijoista kansainvälisesti tunnetuimpia. Suomessa hänen taideteoksiaan on julkisesti nähtävissä useissa kaupungeissa. Espoossa taideteoksia on nähtävillä yksityisissä tiloissa ja Weckströmin asunnon yhteydessä olevissa näyttelytiloissa Soukassa. Nyt on sopiva aika kaupungille hankkia Björn Weckströmin taidetoksia julkisesti nähtäville myös hänen kotikaupungissaan.

Espoon kultuuriseura esittää, että Espoon kaupunki päättää tilata Björn Weckströmiltä hänen merkkipäiväänsä (8.2.1935) liittyen taideteoksen tulevaan teatteritaloon ja pronssiveistoksen. valtuustotalon lähiaukiolle. Kun päätöksen toteuttamiseen menee rakennustöiden vuoksi 2-3 vuotta aikaa Espoon Kulttuuriseura esittää että kaupunki toteuttaa yhdessä Björn Weckströmin kanssa hänen teostensa näyttelyn WG:n tiloissa vuonna 2015. Mikäli tilat on jo varattu voitaneen vuonna 2015 sijoittaa Weckströmin muutama näyttävä taideteos WG:n aulatiloihin ja toteuttaa näyttely vuonna 2016.

Espoon kulttuuriseura on tutustunut Björn Weckströmin monipuoliseen taidetuotantoon eri tavoin. Merkittävä oli käynti hänen taidenäyttelyssään Soukassa keväällä 2014. Käynnistä on liitteessä selostus. Yleiskuvan saa Weckströmin tuotannosta osoitteessa björn.weckström.com. Seura sai käynnin yhteydessä kuvateoksen ”BJÖRN WECKSTRÖM IN PIETRASANTA”, toimittanut Ilkka Takalo-Eskola, 2013.



Espoon Kulttuuriseura ry

Puheenjohtaja Jarkko Rahkonen jarkkorahkonen33@gmail.com

torstai 23. lokakuuta 2014

Teatterin tulevaisuus Espoossa


Teatterin tulevaisuus Espoossa -keskustelutilaisuus oli 23.10. Revontulihallissa Tapiolassa. Tilaisuuden järjesti Espoon kaupunginteatterin kannatusyhdistys, pj Leo Eskola. Valmistellut esitykset pitivät teatterinjohtaja Joachim Thibblin ja käyttöpäällikkö Heikki Örn. Mukana keskustelussa olivat myös ohjaajat Juha Jokela ja Johanna Freundlich. Yleisö osallistui aktivisesti keskusteluun.
Tilaisuuden jälkeen kirjoitin tämän muistion jonka toiseksi viimeinen omistusta ja hallinnointia koskeva kappale perustuu aiempaan kirjoitukseeni./ Jarkko Rahkonen

Espoon tarinan (strategian) mukaan Espoo on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Kansainvälisesti korkeatasoinen teatterikin on: Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™ ( vuonna 2014 virallisesti rekisteröity tavaramerkki)

Oma teatterirakennus vielä puuttuu. Uudessa asemakaavassa teatterille on varattu paikka Tapiolassa ns.Vesiputosaltaan viereltä. Espoosta tulee monimuotoinen kulttuurikaupunki kun teatterirakennus valmistuu vuonna 2020. Espoon Kaupunginteatterisäätiö ja Espoon kaupungin kulttuuritoimi on keväällä 2014 asettanut yhteisen suunnitteluryhmän selvittämään teatterin toiminnan ja tekniikan vaatimuksia uudelle teatterirakennukselle.

Teatterijohtaja Joachim Thibblin mukaan suunnittelun lähtökohta on teatterin toimintaidea, eli teatteri jossa näytelmät ovat sekä omaa tuotantoa että vierailjoiden esittämiä. Merkittävä osuus on kansanvälisillä teatteriryhmillä. Tämän teatterin päänäyttämön sopiva koko on noin 500 katsojaa -suuremmalla näyttämöllä vierailuesitykset eivät tavoita riittävän intiimisti katsojia. Toimintaidean mukaan teatterissa tarvitaan kevyt pysyvä henkilöstö, koska teatterin esiintyjät ovat esityskohtaisia. Teatterin kiinteät kustannukset ovat siten suhteellisen pieniä perinteellisiin teattereihin verrattuna joten teatterin taloutta voidaan hoitaa joustavasti teatteriesityksiä tukien. Teatterin korkea taiteellinen taso saavutetaan siten joustavalla ja vahvalla taloudella. Kun teatteri saa vakituisen esityspaikan teatterin toimintaa voidaan kehittää pitkäjännitteisesti toimintaideansa mukaisesti suomalaiseen kulttuurin tukeutuvana korkeatasoisena kansainvälisenä vierailuteatterina.

Teatterirakennuksen rahoitus ja omistusrakenne on vielä suunnitteilla. Teatterirakennukseen on tulossa muutakin kulttuuritoimintaa. Kulttuurikeskusta siitä ei kuitenkaan kannata tehdä koska lähellä on jo Espoon kulttuurikeskus.Teatterin toiminnan ja talouden kannalta on järkevää perustaa kiinteistöyhtiö omistamaan rakennusta. Kiinteistöyhtiön enemmistöosuus olisi kaupungilla ja vähemmistöosakkaina kultuuria tukevia vakavaraisia yhteisöjä. Voidaan myös harkita ertyisiä sponsoreita. Kiinteistöyhtiön hallinnossa tulee teatterilla olla toimintaansa vastaava merkittävä osuus.

Suomen toiseksi suurin kaupunki, kulttuurin ja tekniikan kaupunki Espoo ansaitsee oman teatterirakennuksen.
Espoon Kaupunginteatteri - The International Theatre of Finland ™ on tulevaisuuden teatteri jolla on keskeinen osuus espoolaisten, suomalaisten ja kansainväisten vierailijoiden kultuuriharrastuksissa.
23.10.2014 Jarkko Rahkonen jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

maanantai 13. lokakuuta 2014

Erkki Tuomioja esitteli kirjaansa 13.10.2014


Erkki Tuomioja esitteli kirjaansa 13.10.2014
jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

Erkki Tuomioja esitteli ma 13.10. uusinta kirjaansa jossa esitetään autenttiset päiväkohtaiset muistiinpanot vuosilta 1991-1994. Kirjan nimi on ”Siinä syntyy vielä rumihia -poliittiset päiväkirjat 1991-1994”. Juontajana oli toimittaja Unto Hämäläinen ja toisena vastaajana kirjan toimittanut Veli-Pekka Leppänen.
Tuomioja kertoi, että hänellä on myöhemmiltäkin vuosilta päiväkohtaiset musitiinpanot, yhteensä noin 10 000 liuskaa. Kun 20 vuotta on kulunut uusissa kirjoissa voidaan esittää myös nämä myöhemmät muistiinpanot. Ennen vuotta 1991 tehdyistä muistiinpanoista kustantaja ei nyt ollut kiinnostunut. Tiedän että monet toivovat Erkki Tuomiojan 1970- luvun ja myöhempien vuosien tapahtumien kuvausta.
Unto Hämäläisen kysymykseen Viron itsenäistymisajoista ja Suomen osuudesta siinä, Tuomioja vastasi että toisin kuin julkisuudessa on esitetty Suomi avusti monella tapaa taustalla Viroa. Tästä on myös Viron presidentti Lennart Meren myöhemmissä kirjoituksissa kiitoksia. Suomi palautti presidentti Mauno Koiviston johdolla diplomaattisuhteet Viroon vuonna 1991. Viro julistautui vuonna 1991 itsenäisyytensä palauteuneeksi. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi ja valta siirtyi Venäjän federaatiolle jota johti presidentti Jeltsin.
Unto Hämäläinen kysyi tunsiko Tuomioja henkilökohtaisesti vallankaappaja Janatsevin. Hänen johtamansa juntta kaappaai elokuussa 1991 Neuvostoliitossa vallan ja pidätti Gorbatshovin. Tuomioja ei tuntenut eikä ollut koskaan tämän kanssa tekemisesissä. Sitävastoin Erkin ikätoverit Esko Aho ja Ilkka Kanerva tunsivat J:n erittäin hyvin.
Seuraavaksi Unto Hämäläinen siirtyi kysymään SDP:n asioista. SDP oli vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen siirtynyt oppositioon. Esko Ahon porvarihallitus oli menettämässä täysin Suomen talouden ohjauskyvyn kuten silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen viikko sitten ilmestyneissä muistelmissaan kuvaa. Tuomioja oli eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana vuosina 1991-1995. Tuomiojan johdolla ryhmä valmisteli talouspolitiikalle vaihtoehdon jolla oli tärkeä osuus vuoden 1995 SDP:n suuressa vaalivoitossa. (Tämä on sitten seuraavassa kirjassa)
Paavo Lipponen valittiin 4.6.1993 SDP.n puheenjohtajaksi. Tästä Tuomioja ei lainkaan pitänyt ja lähti valinnan jälkeen kymmnenen km:n lenkille puhaltamaan pahimmat paineet pois. Kirjassa on tästä rajua tunteen purkausta. Tuomioja palaa kuitenkin iltapäivällä puoluekokoukseen ja kertoo kirjassa mitä hän toivoi tulevan puoluehallituksen kokoonpanosta. Tuomioja kertoo myös onnitelleensa Paavo Lipposta valinnasta.
Puoluekokouksen viimeisenä päivänä sunnuntaina SDP:n presidenttiehdokkaaksi valitaan Martti Ahtisaari. Tätä ennen on käyty kiivas kampanja eri ehdokkaiden välillä. Olin (siis Jarkko R) osallistunut kampanjaan Kalevi Sorsan kannattajana. Tässä ominaisuudessa olen päässyt Tuomiojan kirjaan sivulla 332 ”Soitan Unto Hämäläiselle ja varmistan, että vastaukseni Jarkko Rahkoselle hänen Sorsaa tukevaan artikkeliinsa 9.5. on tulossa hesaraiin". Tästä kirjoitan vielä oman (JR) blogin myöhemmin. Totean tässä vain, että aiheen kirjoitukseeni sain Unto Hämäläisen kirjoituksesta hesarissa 6.5. Siinä Unto mm. kysyy missä ovat Sorsan pojat? Matti Ahde, Markus Aaltonen, Erkki Liikanen, Paavo Lipponen, Pertti lipponen. Pertti Paasio, Matti Puhakka ja Ulf Sundqvist jotka nousivat Sorsan silmien alla asemiin.
Olin ollut Sorsan I hallituksessa hänen läheinen avustajansa ja osan aikaa pääministerin sihteeri. Turkulaisena olin entisen vt. puoluesihteerin Valde Nevalaisen pyynnöstä osallistunut Mauno Koiviston presdenttiehdokkuuden valmisteluun. Nyt päätin Unton kirjoituksen johdosta palata julkisesti tukemaan Kalevi Sorsaa kirjoituksessani 9.5. 1993. Tähän kirjoitukseenTuomiojan vastine julkaisittiin hesarissa
Nyt olen iloinen että sain Erkki Tuomiojan omistuskirjoituksen 13.10.14 hänen po kirjaansa.

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Ikäihmisten palvelut turvattava vanhuspalvelulailla

Ikäihmisten palvelut turvattava vanhuspalvelulailla
(Espoossa lakia ei noudateta vielä kaikessa talousarvion 2015 valmistelussa. Haluan vauhdittaa lain käyttöönottoa ja siksi tämän olen kirjoittanut)

1. Lain tarkoitus
Ikääntyvät ihmiset haluavat asua niin pitkään kuin mahdollista omassa kodissaan läheistensä ja ystäviensä parissa. Laitoshoitoa tai tehostettua asumispalvelua tarvitsee nykyään alle 10% (Espoossa 4-6%) yli 75 vuotiaista suomalaisista. Nykyaikainen hoito pyrkii ylläpitämään myös tuon alle10 prosentin vanhusjoukon vireyttä ja liikuntakykyä mahdollisimman hyvin. Vuosi sitten voimaan tullut ns. vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat varmistamaan jokaisen ikäihmisen tarvitsemien palvelujen ja hyvän hoidon saannin. Laki tulee kaikilta osin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Laki velvoittaa kaikkia kuntia toimimaan niin, että jokainen ikäihminen hoidetaan hyvin lähtien vanhuksen tarpeista.
2. Median kirjoittelua
Lain toteuttamisella on ratkaiseva merkitys vanhusten, ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Koska laki on uusi ja sen säännöksiä ei tunneta vielä kovin hyvin toivon, että sen esittelyä jatketaan tiedotusvälineissä. Seuraavassa yritän selkokielellä kuvata vanhuspalvelulain 980/2012 keskeisiä sännöksiä.
Helsingin Sanomissa esitettiin 07.07. kaksi valitettavaa esimerkkiä miten vanhuksia kohdellaan tänään. Muitakin valitettavia esimerkkejä on tuotu julkisuuteen muissa tiedotusvälineissä. Tärkeää on, että palvelujen ja hoidon puutteita tuodaan julkisuuteen jotta voidaan em. lain vaatimuksia toteuttaa kaikilta osin niin, ettei tulevaisuudessa yhtään em. valitettavaa vanhuksen huonoa hoitoa esiinny. Lain säännöksiä on kuntien noudatettava joten em. esimerkit eivät ole lain mukaan enään sallittuja.
3.1 2§ Jokaisen palvelutarve on selvitettävä
Lain 2§:ssä säädetään, että kunnan velvollisuus on huolehtia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta kunnassa. Laissa edellytetään että jokaisen iäkkään henkilön palvelutarve selviteään ja siihen vastataan tarvittavilla palveluilla sekä varmistetaan myös palvelujen laatu. Laissa on viitattu myös useisiin muihin lakeihin joita on noudatettava tarpeen mukaan.
Laissa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä.
Espoossa tätä 2§ ei ole tosissaan otettu vielä käytännön työn perustaksi.
3.2 5§ Suunnitelma lain vaatimusten toteuttamiseksi
Lain 5§:ssä on tarkat määräykset miten kunnan on laadittava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä lain vaatimusten toteuttamiseksi. Suunnitelmassa on kunnan määriteltävä tarvittavien palvelujen määrä ja laatu sekä tavoitteet niiden kehittämiseksi. Tärkeätä on että kunnan tulee määritellä myös ne kunnan eri toimialojen toimenpiteet, jolla edellä mainitun suunnitelman toteuttamien vaatii. Tässä kunnan tulee toimia yhteistyössä kunnassa toimivien julkisten tahojen yritysten sekä ikääntyvää väestöä edustavien järjestöjen sekä muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Erittäin tärkeää on, että kunnan tulee ottaa kaikki edellä esitetyt vaatimukset huomioon kuntalaissa tarkoitettua talousarviota ja taloussuunnitelmaa päätettäessä ja myös terveydenhuoltolain tarkoittamasta hyvinvointiraporttista päättäessään. Erityisesti lain 9§:ssä velvoitetaan varaamaan riittävät voimavarat edellä 5§:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Vielä kuntaa velvoitetaan osoittamaan voimavaroja muihinkin ikäihmisten tarvitsemiin toimenpiteisiin kuin niihin mitä 5§:ssä tarkoitetaan.
Espoossa yllä tarkoitettua suunnitelmaa ei ole laadittu eikä tarvittavia voimavaroja varattu vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelussa (vielä 28.08.).
3.3 Lain vaatimukset täyttävää vanhusneuvostoa on asettava 01.01.2015
Erityisen tärkeää on että jokaisen kunnan tulee 11§:n mukaan asettaa vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Vanhusneuvoston jäsenten on edustettava ikäihmisiä ja heidän yhteisöjään. Vanhusneuvosto on otettava mukaan edellä 5§:ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun. Tämä ikäihmisiä edustava vahusneuvosto varmistaa, että kunta toteuttaa lakia oikein kaikkien ikäihmisten tarpeiden vaatimalla tavalla.
3.4 Lain palvelut on ensisijaisesti järjestettävä omaan kotiin
Lain 14§:n mukaan iäkkään henkilön hoito ja huolenpito on kunnan toteutettava ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla vastaamaan hänen kulloisia palveluntarpeita.
Espoossa lain14§:n periaate ei ole vielä ensisijainen yksilöllisesti.

3.5 Pitkäaikaishoito vain lääketieteellisin perustein
Pitkäaikainen hoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan hoidon kannalta muutenkin perusteltua. Tämä hoito on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkään henkilön tulee voida ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, teveyttä ja toimintkykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Lisäksi hyvin tärkeää: iäkkäälle avio- ja avopuolisolle on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

4. Ikäihmisten palvelut on nyt turvattu vanhuspalvelulain mukaan vuoden 2015 alusta erittäin hyvin, MUTTA vain jos kunta noudattaa lakia
Ratkaisevaa on kuitenkin miten kunta noudattaa, toteuttaa edellä kuvattuja lain keskeisiä säännöksiä. Kunnassa ratkaisee viimekädessä valtuuston asenne ja valtuuston voimasuhteet, jotka riippuvat kuntavaalien tuloksesta. Viime kädessä me äänestäjät päätämme valitsemmeko valtuustoon riittävästi ikäihmisiä arvostavia vanhuspalvelulain ja muiden lakien sännösten toteuttajia. Tärkeä valvontatehtävä on vahusneuvostolla edellyttäen, että sen jäsenet on asetettu lain vaatimalla tavalla ikäihmisten edustajista.
4.1 Iäkkään henkilön palvelutarve on selvitettävä viipymättä
Lain 15§:ssä on tarkat säännökset iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisestä viipymättä hänen itsensä, omaisensa, läheisensä tai edunvalvojansa kanssa. Toimintakykyä arvoitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Edelleen lain 16§:n mukaan kunnan on palvelutarpeen mukasesti laadittava viipymättä palvelusuunnitelma jossa määritellään iäkkään henkilön toimintakyvyn perusteella tarvittavien palvelujen kokonaisuus. Lain 18§:n mukaan kunnan on tehtävä iäkkään henkilön tarvitsemista sosiaalipalveluista päätös viipymättä ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon vaarannu.
Espoossa ei noudateta lain §§ 15, 16, 18 jokaisen iäkkään henkilön osalta

4.2 Lakia on noudatettava vuoden 2015 talousarviossa
Laissa on muitakin kuin edellä mainittuja tärkeitä säännöksia. Laki velvoittaa kuntia jo vuoden 2015 talousarviossaan täysimääräisesti noudattamaan lain säännöksia ja varaamaan vuoden 2015 talousarvioon lain vaatimat voimavarat. On huomattava, että lain soveltamisessa on noudatettava myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita ja määräyksiä.
4.3 Laissa on tarkemmat säännökset miten lain noudattamista valvotaan kunnassa ja valtion viranomaisissa.
Lopuksi kaikki edellä esitetty merkitsee, että alussa viittaamani Helsingin Sanomien kirjoituksessa 07.07. mainitut tapaukset ovat jatkossa lainvastaisia. Mikäli tällaisia tapauksia myöhemmin havaitaan ne käsitellään lain rikkomuksina ja vastuulliset joutuvat niistä vastaamaan. Laissa on selvät määräykset myös siitä miten lain noudattamista valvotaan, mutta se on toisen lirjoituksen aihe
5. Vastuu on meillä kaikilla
Meillä kaikilla on erityinen vastuu huolehtia ikäihmisistä ja kunnoittaa heitä merkittävän elämäntyön tehneinä. Tämä merkitsee myös sitä, että kaikkien asenne vanhuksiin on uudistuttava vastaamaan nykypäivän tilannetta.


28.08. 2014 Jarkko Rahkonen

Espoon vanhusneuvoston jäsen ja sd valtuustoryhmän jäsen (varavaltuutettu)