sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Jarkko Rahkonen kahta vaille kaupunginhallituksen jäsen

Jarkko Rahkonen kahta vaille kaupunginhallituksen jäsen


Monet halusivat minut ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen ja Markku Sistosen vastaehdokkaaksi. Markku on ihan hyvä mies monessa asiassa, mutta kaupunginhallituksessa olisi pitänyt vetää näkyvämpää roolia. Kun olin itsekin tätä mieltä suostuin ehdokkaaksi. Sosialidemokraattien ehdokkaista päättää kunnallisjärjestön edustajisto, joka kokoontui 8.12.2012. Esittelin suostumukseni alla olevalla kirjoituksella, joka valitettavasti jaetiin myöhässä kokouksen alussa. Muutama ehti kirjeeseen tutustua.

Tiukan ja tasaväkisen äänestyksen tulos oli 23-21 Markun hyväksi. Jossitella ei kannata, vaikka äänestyksen jälkeen kolme onnittelijaa totesi, että olisi äänestänyt toisin jos olisi tiennyt kannattjieni määrän.

***********************************'

Tämä kirje jaettiin kokouksen 8.12.2012 alkaessa.

08.12.2012/Jarkko Rahkonen

jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

jarkkorahkonen.valtuutettu2012.fi



Suostumus ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen

Useat espoolaiset sosialidemokraatit ovat pyytäneet minua asettumaan ehdokkaaksi Espoon kaupunginhallitukseen. Kh:een on toivottu henkilöä joka haluaa ja kykenee vuorovaikutteiseen viestintään kunnallisjärjestössä, mediassa ja yleisökeskustelussa. Kaupunginhallituksen toiminnasta ja päätöksistä halutaan tietoja. Vaalikampanjassa monet espoolaiset kyselivät mitä sosialidemokraatit ovat saaneet vaalikaudella aikaan, miksi sosialidemokraatteja ei ole näkynyt Espoossa julkisuudessa.paljoakaan.



Olen valmis toimimaan näiden toivomusten mukaisesti. Vaaaliohjelmaamme tukeutuen asiallisella toiminnalla, avoimella keskustelulla espoolaisten kanssa ja aktiivisella viestinnällä mediassa toimintalinjamme ja kantamme eri päätöksiin tulee selkeästi julkisuuteen. Aktiivinen viestintä ja toiminta vetää mukaansa muutkin luottamushenkilöt ja demariaktiivit. Tämän joukon hyvällä yhteistyöllä toteutamme vaaliohjelmaamme. Seuraavissa kuntavaaleissa syksyllä 2016 espoolaiset tietävät mitä sosialidemokraatit ovat vaalikaudella saaneet aikaan, miten vaaliohjelmaamme on toteutettu. Seurauksena on äänimäärämme nousu ja valtuustopaikkojemme lisääntyminen.



.Meillä on hyvä vaaliohjelma, jossa on selkeästi kerrottu miten alkavalla vaalikaudella vastaamme espoolaisten toiveisiin ja odotuksiin kunnallispolitiikan eri alueilla. Espoon sosialidemokraattien on otettava näkyvä aktiivinen rooli, muutoin ääniosuutemme pieneneminen jatkuu ja vaikutusvaltamme Espoossa edelleen vähenee.



Haasteellinen tehtävä ministeriryhmän sihteerinä kahdessa hallituksessa

Tämä Espoon haasteellinen tilanne on minulle tuttu. Olen ottanut aikanaan suuremman haasteen vastaan kahdessa hallituksessa sosialidemokraattisen ministeriryhmän sihteeinä ja pääministeri Kalevi Sorsan vastuusihteerinä (silloin pääministerin sihteerinä) sekä liikenneministerin ja II valtiovarainministerin erityisavustajana (silloin poliittisen sihteerinä). Olin myös valtiovarainministeriön johtoryhmässä ja SDP:n talouspoliittisessa työryhmässä. Viestinnässä tehtävänäni oli myös päätoimittaja Aimo Kairamon ja SDP:n tiedotuspäällikkö Lauri Sivosen informointi. Silloin SDP oli mediassa hyvin näkyvissä.



Työni muistutti kaupunginhallituksen jäsenen työtä talousasioiden keskeisyyden ja yhteiskunnallisten asioiden laajuuden vuoksi. Työ oli myös ryhmätyötä omassa piirissä ja joukkuetyötä muiden puolueiden vastaavien joukkueiden kanssa. Haluan korostaa tuolloin välttämätöntä yhteistyökykyä muiden kanssa niin, että myös omia tavoitteita toteutui.. Tämäkin vastaa kh:n jäseneltä vaadittavaa yhteistyökykyä. Toimintakenttä ja ryhmien henkilöiden määrä oli tosin suurempi ja tehtävä vaativampi kuin nyt Espoon kaupunginhallituksessa, mutta vertailu on kuvaava. Gallupilla mitaten neljän vuoden toimintamme nosti SDP:n kannatuksen yli 30%, kun se alussa oli 25%:in pinnassa. Vastaava Espoon nelivuotistyön tulos merkitsisi demarien kannatuksen nostamista nelivuotiskaudella Espoossa viidenneksellä 16 prosenttiin (nyt 13,3 + 13,3:5= 16).

Vaativia tehtäviä konsernien talousjohdossa

Maan hallitukseen kuuluvien tehtävien jälkeen palasin Valtionrautateitä johtavan rautatiehallituksen talousjohtoon (henkilöstö n 20 000). Tehtävänäni oli mm. liiketaloudellisen johtamisjärjestelmän kehittäminen johon kuului mm. strateginen suunnittelu, budjetointi ja talousmittarien kehittäminen. Tärkeä tehtävä oli suurten investointien taloudellisen edullisuuden selvittäminen ja hankinnoissa kilpailuttaminen vaatimiemme kilpailuehtojen mukaisesti. (Tässä on vielä nykyään Espoossa tehtävää)



Sitten minut kutsuttiin silloin Suomen suurimpaan konserniin posti- ja telehallitukseen.(henkilöstö tuolloin 35 000 ja budjetti kolme kertaa Espoon talousarvio) Tehtävän tärkeyden vuoksi valtioneuvosto (eikä konserin hallitus) nimitti minut Posti/Telen budjettipäälliköksi keväällä 1984.



Tehtävänä oli sekä postin että telen liiketoimintasuunnittelu, strateginen suunnittelu, budjetointi yms konsernin kaikilla tasoilla. Erityinen tehtävä oli modernin liiketaloudellisen tulosjohtamisen ja -raportoinnin kehittäminen. Johdollani laadittiin koko konsernin ja sen yksikköjen kannettavilla tietokoneilla (tulivat Suomessa käyttöön v. 1983 ja minulle ensimmäisten joukossa) toimiva tulosjohtamismalli. Tällä voitiin tulostaa vaihtoehtoisilla myyntimäärillä ja hinnoilla sekä vaihtoehtoislla henkilöstö- ja muilla kulumäärillä vaihtoehtoiset tuloslaskelmat ja taseet budjettivuodeksi ja viiden vuoden taloussuunnitelmaan.

Maailmanpankin (World Bank) projektijohtajana

Vuonna 1989 minut kutsuttiin Maailmanpankin projektijohtajaksi tehtävänä Indonesian laajan valtion (asukkaita lähes 200milj.) televerkon talousjohtamisjärjestelmä. Ehdotin mobiiliverkkoa aiotun lankaverkon sijaan. Kannettavalla tietokoneellani oli Suomessa kehittämäni talousjohtamisjärjestelmä jonka perusteella toteutin tehtävän. Esitellessäni projektin tulosta Maaimanpankissa Washington DC:ssä olivat ihmeissään nähdessään ensikertaa kannettavalla toimivan suuren konserin ylintä johtoa ja sen alaisia yksiköitä palvelevan johtamisjärjestelmän. Erityistä kiitosta sai ehdottamani mobiiliverkko, johon tarvittiin Maailmanpankin investointivaroja huomattavasti vähemmän kuin lankaverkkoon.



Postin ja Telen eriyttämisen suunnittelu ja oma yritystoiminta

Palattuani Suomeen jatkoin tehtävääni Posti/Telessä. Teimme taloudelliset suunnitelmat ja laskelmat kummankin osan itsenäistämiseksi, syntyi siis Posti ja Tele erikseen. Laskelmamme käsiteltiin liikennemisteriössä ja valtiovarainministeriössä sekä edelleen valtioneuvostossa ja eduskunnassa

En jatkanut kummassakaan laitoksessa. Perustimme kolmen ammattilaisen kanssa yrityksen jolla teimme konsulttityönä mallimme eri versioilla konserneille Suomessa ja naapurimaissa tulosjohtamis- ja raportointijärjestelmiä.



Parin viime vuoden aikana olen työpanostani yhtiöissä vähentänyt ja yhtiöiden toimintaa on siirretty toisaalle. Olen enää kolmessa yhtiössä hallituksen puheenjohtajana ja yhdessä toimitusjohtajana. Vuoden 2013 syksyllä minulla on enää pari pientä tehtävää yrityksissä. Ellen tule valittua kaupunginhallitukseen käynnistän oman kiinteistöjalostusprojektin lapsenlapsiani (6) varten. Vuosi sitten kaupalla siirtyi omistukseeni tila 14 000m2 järven rannalla 7km Turun (syntymäkupunkini) torilta.



Olette varmaan huomanneet, että minulla onnyt tänä vuonna ollut aikaa osallistua myös Espoon asioiden käsittelyyn ja kunnallisjärjestössä eri puuhien neuvomiseen kokemustani hyödyntäen. Uskon että laajasta yritysjohtamisjärjestelmien kehittämistyöstä ja kokemuksestani on hyötyä myös kun Espoon tarinoita suunnitellaan. Aikanaan tarinoiden toteuttaminen vaatii taloudellista suunnittelua ja uutta tulosjohtamisjärjestelmää kaupunkiin. Varmasti on hyötyä jos Espoon kaupunginhallituksen jäsenellä on sellaista taitoa ja kokemusta kuin minulla on

Tietojärjestelmät ja päätoimittajuus

Kun minut on pyydetty vaativiin tehtäviin on osatekijänä ollut atk:n ( tarkoittaa nykyään tietojärjestelmien tekeminen ja käyttö) osaaminen. Kävin ensimmäisen tietokonekurssin Turun Yliopistossa vuonna 1959. Tämän jälkeen tie-ja vesirakennushallituksessa tein tieverkkosuunnitelmia ja investointilaskelmia atk:lla 1960-luvulla. Kun laitokseen perustettiin tietokonekeskus minut kutsuttiin sen suunnittelupäälliköksi eli kakkoshenkilöksi. Tästä tehtävästä minut kutsuttiin rautatiehallitukseen aluksi laskentapäälliköksi ja sitten taloustoimiston päälliköksi.



TVH:n aikana jouduin tieverkkosuunnittelun kautta Yhdyskuntasuunnittelu -seuraan ja Yhdyskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajaksi. Lehden lukijoina ja kirjoittajina diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä, ekonomisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ym. Tämä johti siihen että maan hallitusta palvellessani SDP nimesi minut valtioneuvoston nimittämään ympäristönsuojeluneuvostoon ja siellä myös suojelujaoston puheenjohtajaksi. Minut nimitettiin myös Liikenneturvan hallituksen varapuheenjohtajaksi ja muihinkin toimielimiin joista ei tässä enempää.

Tehtäviä Espoon kaupungissa

Tällä vaalikaudella olen ollut Espoossa kaupunginhallituksen nimittämässä Vanhusneuvostossa eläkeläisjärjestöjen esittämänä ehdokkana.ja Vanhusneuvoston varapuheenjohtaja. Olen ollut myös ympäristölautakunnan jäsen.



Aiemmin olen ollut Espoon kaupungin tilintarkastajien puheenjohtaja ja tilintarkastaja kuusi vuotta silloin kun toimielin vastasi sekä ulkoisesta että sisäisestä tilintarkastuksesta. Puheenjohtajana tehtäviini kuului erityisesti kaupunginhallituksen ja suurimpien lautakuntien toiminnan ja päätösten yksityiskohtainen tarkastus. Kaupunginhallituksen tehtävät ja sovellettava lainsäädäntö tuli tutuksi. Tässä tehtävässä minulla oli suurta hyötyä toiminnastani Valtionrautateiden ja Posti/Telen talousjohdossa. En pyrkinyt tässä tehtävässä jatkoon virkatehtävieni määrän kasvun vuoksi.



Tehtäviä SDP:ssä

Avustaessani SDP:n hallitusryhmää osallistuin puoluetoimikunnan (nyk. puoluehallitus) kokouksiin. Olin myös puolueen talouspoliittisen ryhmän jäsen. Tätä ennen minut oli valittu puolueen vastaperustetun liikenne- ja viestintäpoliittisen ryhmän sihteeriksi ja myöhemmin sen varapuheenjohtajaksi. Olin Helsingissä Eiran sos.dem. yhdityksen puheenjohtaja, josta tehtävästä pyysin eroa tultuani ministeriryhmän töihin.



Muutimme Espooseen 1976. Täällä olen ollut puolueosastojen johtokunnassa ja piirikokusedustajana kolme vuosikymmentä. Kunnallaisjärjestön edustajistossa olen ollut yli 20v ja kunnallistoimikunnassa noin kymmenen vuotta.

Vuonna 2004 tehtävänäni oli saada kunnallisvaalien ehdokaslista täyteen, mikä toteutui. Vastasin myös ehdokaskoulutuksesta, kuusi tilaisuutta valtuustotalolla. Vuoden 2008 vaaleihin sain tehtaväkseni kunnallisjärjestön lehden toteuttamisen. Neuvoteltuani Helsingin Stadin Ruusun päätoimittaja Kolasen kanssa ja saatuni suostumuksen rekisteröin Espoon Ruusu nimen ja sen päätoimittjana teimme muutaman numeron.



Kun halusin kaupunginsuunnittelulutakuntaan tai ympäristölautakuntaan jouduin ehdokkaaksi vuoden 2008 kuntavaaleihin. Tuolloin juuri minulla oli yritysmaailmassa puuhaa joten vaalityö jäi muutamaan lehti-ilmoitukseen ja osallistumiseen muutamaan tapahtumaan. Edustajisto oli ehdottamassa minua ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi kunnes kh.n edustaja ilmoitti sovitun niin että tehtävään pitää olla ainakin varavaltuuteuttu. Nyt syksyn 2012 vaaltuustoehdokkaaksi ehdin vasta syyskuussa ja vaalikampanja jäi seitsemään viikkoon, mutta pääsin silti varavaltuutetuksi.