tiistai 31. joulukuuta 2013

Jarkko Rahkosen elämän nuoruusvaiheista 75v 31.12.2013


Jarkko Rahkosen elämän nuoruusvaiheista
Syntynyt Turussa 31.12.1938

Jarkko Rahkonen 75v 31.12.2013 koskevat blogikirjoitukseni
Elämäni nuoruusvaiheista” julkaistu vasta 01.01.2014
Yhteiskunnallisesta toiminnasta”
Päätoimeni kolmessa suuressa liikelaitoksessa”
Monessa tehtävässä vuonna 2014”
Katso jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

1. Miksi elämäni tarina nyt, 31.12.2013/Johdanto

Elämäni tarinaa ovat toivoneet perheemme lapset ja espoolaiset ystäväni. Ystäväni ja tuttavani muuallakin saattavat myös olla kiinostuneita tuntemaan elämäni tarinaa. Lopullinen sysäys tähän kirjoitukseeni oli joulukuussa 2012 ehdokkuuteni Espoon kaupunginhallitukseen.

Ratkaisevan äänestyksen hävisin äänin 21/23. Silloin suppean esittelyni luettuaan monet minua äänestäneet sanoivat miksi et ole aiemmin kertonut että olet toiminut mm. Suomen kolmen suurimman valtion liikelaitoksen talousjohdossa, päämisterin ja usean ministerin erityisavustajana kahdessa hallituksessa ja lukuisissa muissa valtion tehtävissä sekä Maailmanpankin (World Bank) projektinjohtajana Vastasin että en ole tuonut itseäni esiin julkisuuden kautta koska siihen ei ole ollut tarvetta. Uusiin tehtäviin minua on pyydetty suosituksena edellisten tehtävien menetyksellinen suorittaminen. Suomessa elämäuraa koskevien faktojen luettelemistakin saatetaan pitää itsekehuna.

Eduskuntaehdokkuuteenkaan en aikanaan suostunut johon julkisuutta olisi tarvittu. Katsoin, että voin vaikuttaa riittävästi muissa tehtävissä joista ansionikin olivat paremmat kuin kansanedustajana. Tällä vuosituhannella suostuin Espoossa kuntavaaliehdokkaaksi kun lautakuntajäsenyyttä ei voinut saada osallistumatta vaaleihin. Olin nimittäin karsinut tehtäviäni yrityksissä ja aikaa oli vapautunut kunnalliseen vaikuttamiseen espoolaisten palvelujen kehittämiseksi sekä kaupungin palvelujen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi tuomalla yhteiseen käyttöön liikkeenjohdollisen kokemukseni.
Muutaman viikon vaalikampanjalla syksyllä 2012 sain ääniä riittävästi Espoon kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi.Valtuutettuna pääsin valtuuston kokouksessa 04.12.2013 tekemään toivomuksen joka hyväksyttiin yksimielisesti. Toivomus koskee kaupungin vuoden 2014 talousarviota, esitän että talousarvioon varataan riittävät rahat vanhuspalvelulain edellyttämiin palveluihin.

2. Jarkko Rahkosen nuoruuden tapahtumia ja valintoja

Suomi joutui talvisotaan kun minulla oli ikää vasta 11 kuukautta. Varhaislapsuuteni oli sotalapsen aikaa. Myöhemmin ymmärsin miten suuresti sotakokemukset vaikuttivat koko nuoruuteeni ja valintoihini. Isä oli sodassa ja 25 vuotiaalla äidilläni kolme pientä lasta. Sanomalehdissä pelättiin, että Suomi häviää suurvallan -150 miljoonaa asukasta- hyökkäykseen. Äiti halusi pelastaa lapsensa ja lähetti pienen 3v Jarkon Ruotsiin turvaan. Lapsi ei asiaa ymmärtänyt, vaan koki tulleensa omiensa hylkäämäksi. Tästä en voi vieläkään kertoa enempää - mahdollisesti vasta myöhemmässä kirjoituksessa lisää.

2.1 Lapsuuden koti ja perhe
Isäni Paul Erik oli syntynyt 22.4.1913 (28.7.1995) ja annettu sylivauvana kasvattilapseksi. Kansakoulun todistus oli erinomainen historiassa ja äidinkielessä. Kansakoulun jälkeen hän meni 13 vuotiaana leipomoon töihin Turussa. Myöhemmin hän oli konditori ja leipurimestari. Hän oli kolmessa sodassa 1939-1944 turvaamassa itsenäisyyttämme. Äiti Hellin oli synytynyt 30.4. 1917 ja kävi Turussa keskikoulun (nyk. yläaste) ja kouluttautui kirjanpitäjäksi sotien jälkeen. Äidin keskikoulun todistus oli erinomainen varsinkin kielissä ja matematiikassa.

Vanhemmat saivat viisi lasta vv 1937-1945. Perheen tulot eivät olleet suuret, mutta lapset saivat hyvän koulutuksen ahkeroiden ja omalla työllään opiskelurahoja ansaiten. Marjoja ja sieniä kerättiin kymmeniä litroja syksyisin. Perhe asui ensimmäiset kymmenen vuotta äidin vanhempien talon yläkerrassa 8km Turun kauppatorilta. Sitten kerrostaloissa Turussa vuokralla. Omakotitalo rakennettiin 1970-luvun lopulla vanhimpien lasten siirryttyä omiin asuntoihinsa. Isä oli töissä eri leipomoissa eläkeikään ja äiti toimi kirjanpitäjänä nuorimmaisen tultua kolme vuotiaaaksi eri yrityksissä eläkeikään saakka. Äidillä oli pikkuyritysten kirjanpitoja myös iltatyönä. Kerran yhden makkarakioskin perustanut nuori yrittäjä Heikki Salmela tarvitsi kirjanpitäjää. Äiti otti tehtävän iltatyönä muutamaksi vuodeksi. Tänä aikana Salmelan yritys kasvoi monen kioskin yritykseksi. Sittemin yritys sai nimen Hessburger. Toimin usein teini-iäisenä nopeana laskijana kirjanpitoapulaisena. Opin käytännössä miten pikkuyrityksen kirjanpidolla saadaan näkyviin vuoden tulos. En voinut aavistaa, että myöhemmin johdollani tehtiin valtion liikelaitokselle ensimmäinen liikekirjanpito nimittäinValtionrautateille.

Lapsista vanhin Pirkko syntyi 1937 ja kouluttautui sairaanhoitajaksi. Jarkko syntyi 1938 ja hänestä lisää tässä elämäntarinassa.
Ossi syntyi 1940 ja valmistui Åbo Akademista valtiotieteen maisteriksi. Hän siirtyi kansainvälisiin tehtäviin jo v.1967 aluksi maailmanlajuisiin rakentajayrityksiin sitten World Bankin chief economistin tehtäviin edeten pankin johtokunnan sihteeristön päälliköksi. Hän oli välillä myös viisi vuotta Suomen Washingtonin suurlähetystön kaupallisena neuvoksena.

Riitta-Liisa syntyi 1944, hän väitteli soveltavan matematiikan tohtoriksi ja nimitettiin dosentiksi. Hän toimi pitkään Eläketurvakeskuksen tietojenkäsittelyn osastopäällikkönä. Eläkkeellä kuvataiteen harrastuksen johdosta Riitta-Liisa Lindström on hyväksytty taiteilijaydistyksen jäseneksi.

Esa syntyi 1945 ja opiskeli lääkäriksi ja erikoistuen mm. työterveydenhoitoon. Eläkkeelle hän on jäänyt vakuutusyhtiö Pohjolan ylilääkärinä.
Perheemme lasten menestys opinnoissa ja työuralla on osoitus suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan ja kristillisen kotikasvatuksen suotuisasta yhteisvaikutuksesta elämän perustana.

2.2 Kouluaika
Ensimmäinen elämän valinta oli neljänneltä luokalta osallistua oppikoulun pääsykokeisiin. Kokeisiin menin yksin. Ihmettelin kun luokkatoverini isä kyseli missä sinun vanhempasi ovat. Olin jo tottunut hoitamaan asioitani itse. Luokan 40:stä oppilaasta vain 3 pääsi oppikouluun, pyrki ehkä 6-8. Kansakoulussa olin puhelias ja parilla ensimmäisellä luokalla tästä syystä usein nurkassa. Kolmannella luokalla innostuin laskemaan kaikki tulevienkin luokkien laskentokirjojen laskut. Tämän jälkeen sain vilkkauden anteeksi enkä joutunut nurkkaan. Opin siihen, että läksyjä ei ´tarvitse tehdä koska olin jo itse asiat opetellut. Myöhemmin oppikoulussa tästä oli haittaa kielten opiskelussa. Luin viikottain 10-15 kirjastokirjaa, mutta en harjoitellut riittävästi kieliä. Historiassa, uskonnossa ja maantiedossa olin lukenut laajasti kirjoja yli koulukirjojen opin joten niissä selvisin kiitettävästi omalla tiedonhankinnalla.

Äiti piti erittäin tärkeänä saada lapsensa oppikouluun. Kaikki viisi lasta pääsivät oppikouluun ja neljästä tuli ylioppilaita, joka ei ollut siihen aikaan vielä tavallista pienituloisissa perheissä. Vanhin meni keskikoulusta sairanhoitajaopistoon ja valmistui ammattiin kun entiset luokkatoverit olivat vasta ylioppilaita. Saimme kristillisen kasvatuksen, piti jo lapsena oppia mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Tärkeää oli tehdä hyvää ja auttaa vähäosaisia. Vanhempani ja isovanhempani, joiden talon yläkerrassa asuimme ensimmäiset vuodet toimivat Suomen Vapaakirkossa, jonka sisarkirkossa Yhdysvalloissa on jäseniä monta kertaa enemmän kuin luterilaisia. Silti joka vuosi oppikoulun rehtori tuli luokkaan ja pyysi niitä nousemaan ylös jotka eivät kuulu kansankirkkoomme (rehtorin nimitys). Operaation tarkoitus oli osoittaa poikkeamassa jotain outoa. Tämä kokemus ei minua lannistanut, vaan vahvisti käsitystäni siitä, että vähemmistössäkin voi olla oikeassa ja arvostettu.

Oppikoulun aikana olin ahkera kirjastossa kävijä ja lainasin ja luin 10-15 kirjaa viikossa. Puolet ns tietokirjoja luonnontieteitä, historiaa, filsofiaa yms. Lukion alkaessa olin lukenut esim. filosofiaa käsitteleviä kirjoja 25-30. Lukion ensimmäisellä luokalla tuli pitää esitelmä luokan edessä. Aiheekseni valitsin ”Mitä filosofia on”, koska olin hyvin innostunut oppimistani asioista. Opettaja väitti ettet ole voinut itse esitystä kirjoittaa. Sanoin, että lukemissani kirjoissakin on suuri osa samaa kuin muissa kirjoissa , kukaan ei ole keksinyt kaikkea omassa päässään. Parin päivän päästä toin luettelon noin kymmenestä kirjasta ja viitteen niiden sivuihin josta esitelmäni olin koonnut.
Luokkatovereiden kanssa perustimme lukion ensimmäisellä luokalla psykologian yhdistyksen jonka nimeksi annoimme ”Kompleksi”.Vitsi oli siinä, että uskoimme hallitsevamme itsemme ilman komplekseja. Minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Luin myös parapsykologian kirjoja, myös englannin kielellä. Filosofian harrastukseni johti siihen, että heti kun täytin 18 liityin sivilirekisteriin. Tämä oli erittäin tärkeä toinen valinta elämässäni. Tästä kerroin vanhemmilleni vasta pitkän ajan kuluttua. Olin myös itsekasvatuksella oppinut välttämmän väittelyä uskon asioista. Lopuksi tarkennuksena totean että en ollut tähtioppilas. Esimerkit on valittu siksi että niillä on ollut tärkeä vaikutus myöhempään toimintaani.

    1. Nuorena töihin
Juoksupoikana aluksi
Koulun rinnalla aloitin työelmän varhain. Kesällä olin juoksupoikana Helsingin Olympiakisojen aikaan 13 vuotiaana. Ongelmana oli kuunnella työn ohessa kisaselostuksia radiosta. Olin rakentanut ns. kidekoneen jolla voi kuunnella pikkuradiota kytkemällä antennin johto esim. lämpöpatteriin. Lisäksi piti perata sokerijuurikaspeltoa joka on ainoa työ josta pyrin pois pian. Sokerijuurikkaista perhe sai merkittävästi lisätuloja.

Telakalla levysepäksi hyvin nuorena
Värtsilän Turun telakalle pääsin seuraavaana kesänä niittipojaksi, enkä joutunut enää juurikaspellolle. Neljän henkilön työryhmämme kokosi niittaamalla noin kolmen tonnin laivaa. Niittaaja niittasi ilmanpainevasaralla ja toisella puolella pirvari painoi niittiä vastaan niin että se litistyi pitäväksi. Rautaisen niitin kuumentaja oli ahjolla kuumentanut niitin valkoiseksi. Niittipojan piti viedä se valkoisena niittajan käsittelyyn. Punainen niitti olisi ollut liian kylmä ja niittipoika olisi saanut moitteet. Taitoa tarvittiin ottaa niitti kiinni ämpärillä ylhäällä kun niitattiin telineillä. Työelämän perussäännöt oppi kantapään kautta: piti olla ahkera ja tunnollinen ja kuunnella kokeneempien ohjeita. Lisäksi piti portin ulkopuolella olevasta maitokaupasta hakea niittaajalle lounaalla maidot pulloon (tölkkejä ei vielä ollut).

Turun telakalla jatkoin pari kesää. Viimeisenä kesänä insinööri tuli toisena työpäivänä kysymään haluatko käydä hitsaus-ja levyseppäkurssin. Parin viikon kursilla pääsin levysepäksi johon yleensä tarvittiin jo silloin kaksi vuotta ammattikoulua. Perusteena oli, että osasin piirustuksista lukea millaiseksi hytit rakennetaan. Sitten Juhannuksen alla aloitin levyseppänä 17 vuotiaana (nuorin telakalla) ja sain oman levysepänapulaisen. Tehtävänä oli piirustuksia lukemalla tehdä laivan kannen hyttejä teräslevyistä. Sisustus kuului myöhempiin työvaiheisiin. Telakan insinööri toivoi, että hakisin tekniseen opistoon ja tulisin sitten insinöörinä telakalle töihin. Jatkoin telakalla syksyllä pysyvässä iltavuorossa klo 15-23 ja aamulla lukiossa klo 08- 14.30. Keväällä päätin myöhemmin aloittaa yhteiskuntatieteiden ja historian opiskelun Turun Yliopistossa.. Telakkatyön varjopuoli oli silloin puutteellinen työsuojelu ja ruostepölyn tunkeutumien keuhkoihin. Valinta oli vaikea tehdä sillä pidin laivanrakennuksesta, mutta lukuharrastukseni voittivat. Valinta oli kolmas nuoruuteni aikana.

2.4 Patatiskarina Ruotsissa kieltä oppimassa
Lukion aikana olin yhden kesän Ruotsissa töissä kieltä oppimassa. Yritin päästä Göteborgiin autotehtaalle, mutta en ollut pohjustanut yritystä aiemmin Suomesta käsin enkä ehtinyt päästä sinne. Tovereitani oli töissä samassa kaupungissa Varuhuset Grand:ssa ja heiltä kuulin että töitä on keittiössä tarjolla. Tavaratalo oli suuri ja uudenaikainen silloin - Suomessa ei ollut vastaavaa. Talon ravintolassa kävi päivässä satoja ruokailijoita. Taas kävi niin, että työnantajan edustaja ”husmodern” (emäntä) arvosti työotettani niin, että muutamassa päivässä pääsin miesten hommiin ja miesten palkoille - palkka oli suurempi kuin levysepällä Turun telakalla. Toverit olivat hissipoikina kevyemmissä töissä pienemmällä palkalla

Ammattinimikkeeni oli köksbiträde (keittiöapulainen) tehtävänä oli kalojen ja kanojen valmistaminen kokkien ruuan valmistamista varten. Suuritöinen tehtävä oli perunamuusin eli perunasoseen valmistamien. Perunat kuorittiin suuren koneen rummussa ja valmistettiin toisessa koneessa maidon ja mausteiden kanssa soseeksi valmiina tarjoiltavaksi. Iltapäivällä oli kova työ puhdistaa koneet ja patatiskarina jynssätä kaikki putipuhtaaksi.Keittiömestari ja husmodern valvoivat ja kiitelivät joten viikonlopuksi sain maukasta evästä mukaan.Työ alkoi klo 7 ja päättyi klo 19, päivällä oli palkaton neljän tunnin tauko. Sitten ilalla alkoi ruotsin käytännön harjoittelu ovella odottavien tyttöjen kanssa.

Ruotsalaiset eivät arvostaneet keittiöapulaisia ja ryhmän kahdeksasta miehestä oli vain yksi ruotsalainen. Tässä keittiötyössä oppi käytännössä mitä on olla vähän arvostettu maahanmuuttaja, joita suomalaiset siellä silloin olivat. Suoriuduin hyvin kun nurkumatta tein kaikki ikävätkin työt nopeasti ja ohjeiden mukaan. Ruotsalaisia samanikäisiä pidettiin mammanpoikina jotka eivät osanneet miesten töitä. Tulee mieleen tapaus kun vuokraemäntäni vieraana oli toinen ruotsalaisnainen. Heillä oli ongelmana jokin vaikea kirjoitustehtävä. Jotenkin kävi niin, että asuntooni tulleessani sain auttaa kirjoittamisessa. Suuri oli naisten ihmettely ja päivittely miten en finne kan skriva bättre svenska (=suomalainen osaa kirjoittaa ruotsia paremmin) kuin he ruotsalaiset itse. Kiva olisi kirjoittaa kirja ”Patatiskarina Ruotsissa”.

3 Opiskelu yliopistossa
Turun Yliopistoon ilmoittauduin syksyllä 1959. Rehtori Järvi kätteli kaikki uudet opiskelijat ja kysyi minulta, mitä ylippilas aikoo opiskella. Vastasin aloittavani historian ja filosofian opinnot. Sunnitelmissani oli pyrkiä kansalaisopiston tai työväenopiston opettajaksi. Olin tutustunut filosofiaan kirjoista ja myös kansantaloustieteeseen ja sosiologiaan, mutta niitä en rehtorille ilmoittanut.

Syksyllä aloitin taloustieteen opinnot ja joulukuussa tenttasin ensimmäisen vuoden opinnot (approbaturin, sana ei tarkoita laatu-arvosanaa vaan oppimäärää). Taloustieteessä oli noin 75% kansantalouden ja 25% liiketaloustieteen ja oikeusopin kirjoja. Liiketaloustieteen opista oli suuresti hyötyä kun johdollani totutettiin Valtionrautateille liikekirjanpito. Tammikuussa aloitin cumlaude opnnot ja aloitin proseminaarin. Keväällä suoritin sosiologian ensimmäisen vuoden opinnot (approbaturin). Toisen vuoden syksyllä suoritin Turun yliopiston opiskelun lomassa Åbo Akademiassa valtio-opin ensimmäisen vuoden opinnot (approbaturin). Toisen vuoden keväällä minulla oli suoritettuna taloustieteen, sosiologian ja valtio-opin cumlaude-opinnot sekä tilastotieteen ensimmäisen vuoden (aprobattur) opinnot Helsingin Yliopistossa.

Tilastotieteen tenttasin Helsingin Yliopistossa prof Erik Törnqvistille. Hän oli maailmantason tilastotieteilijä ja hyvin vaativa tentaattori. Hänen tyttären poikansa Linus Torvalds kehitti sittemmin Linuxin. Tilastotieteen appro oli pakollinen taloustieteen laudaturissa joten Turussa sen opinnot aloitti syksyllä lähes sata opiskelijaa. Mutta keväällä vain kolme meistä läpäisi lopputentin, olin yksi kolmesta. Matematiikan ja tilastotieteen kyvyistäni oli suuri hyöty jälleen. Kesäyliopistossa suoritin vielä kesällä sosialipolitiikan ja sosiaalipsykologian ensimmäisen vuoden opinnot (approbaturin). Toisen vuoden keväänä v.1961 otin ulos Turun Yliopistosta alimman tason kandidaatin tutkinnon paperit.

Kolmannen vuoden syksyllä minulla oli suoritettuna yli kaksi kertaa enemmän arvosanoja kuin valtio-opin kandiaatin minimioppimäärä oli. Minulla oli siihen aikaan poikkeuksellisen hyvä muisti. Satojen sivujen tentattavan aineiston opin kahdella lukukerralla niin, että tenttivastausta kirjoittaessani näin mielessäni kirjan sivun tekstin ja kirjoitin sen muistista usein sanasta sanaan paperille ellei vastaustekstiä voinut lyhentää. Ensimmäisen syksyn jälkeen sain ns kokostipendin joita taloustieeessä sai vuosittain 1-3 opiskelijaa. Rahamäärä vastasi noin kahden kuukauden kesäansiota joten voin kesälläkin opiskella. Minulla oli stipendin ansiosta jo silloin kolmas lukukausi käytännössä. Opintosaavusten ansiosta minut valittiin ensimmäisenä keväänä myös yhteiskunnllisten aineiden opintoneuvojaksi toisesta syksystä alkaen

Opiskelurahoja ansaitsin myös suomentamalla toisena vuonna pari monelle vaikeaa englanninkielistä teosta muutaman opiskelijan pyynnöstä. Asian organisaattori hankki 40-50 käännöksen ostajaa joten sain ansioilla kesällä kuukauden työstä vapaata opiskeluaikaa.

Taloustieteessä osallistuin myös laudatusrseminaariin jo toisena keväänä cumladen tultua suoritetuksi. Aloitin myös väitöskirja-aineiston kokoamisen aiheena kansantaloustieteen ekonometriaan kuuluva aggregointiongelma. Keräsin aineistoa muutaman vuoden vielä tvh:n töiden ohella, mutta sitten työmääräni ja sen vastuullisuus kasvoi niin, että jätin väitöskirja-aineiston kokoamisen toistaiseksi. Kuukausipalkkakin kohosi kolmekymppisenä professorin palkkatasolle ja ylikin aikanaan.

Valtioppiin oli toisena opiskeluvuonna tullut prof. Pertti Pesonen jonka proseminaarissa tutkin käytännössä miten sanomalehtilukusalissa luetaan eri lehtiä. Sovelsin siinä tilastotieteellistä khin neliö analyysiä jota ei ollut alkuopinnoissa käsitelty. Prof Pesonen piti kirjoitustani niin ansiokkaana, että hän järjesti sille julkaisijan kirjassa Turun Ylioppilas. ”Turun sanomalehtilukusalien käyttö” on ensimmäinen painettu julkaisuni, kiitos Pertti Pesosen, joka sittemmin oli Aamulehden päätoimittaja. Hän oli nuorena tehnyt paljon julkisuutta saaneen väitöskirjan äänestyskäyttäytymisestä ja piti analyysiäni merkittävänä avauksena.

Edellä kuvattujen opinojen ohella osallistuin Turun Yliopistossa tietokoneen ohjelmoinnin kurssiin joka tiettävästi oli ensmmäinen yliopistotasolla Suomessa. Kurssi oli ylimääräinen eikä kuulunut osana mihikään arvosanaan Kysessä oli ruotsalaisen Wenner Greenin säätiön lahjoitus ja koneena Wegematic. Tämän päivän valossa kyseessä oli melko alkeellinen tietokone. Minulle ohjelmoinnissa onnistuminen oli erittäin merkittävä kokemus. Samanaikaisesti olin lukenut englannin kielisistä lehdistä tulossa olevista kehittyneemmistä tietokoneista ja niiden ohjelmista. Näynomaisesti koin mihin tulevaisuus on menossa - uuteen tietojenkäsittelyn aikakauteen. Tämä kokemus oli ratkaiseva ja päätin unohtaa kansalaisopiston opettajan haaveet.

Päätin opiskella tietojenkäsittelyä ja pyrkiä soveltamaan oppeja käytännön työhön. Tämä oli uusi vaikea elämäni valinta. Kolme professoria toivoi minua valitsemaan heidän aineensa pääaineekseni. Taloustiede oli houkuttelevin mutta valtio-oppi ja sosiologia myös hyvin kiinnostavia. Sosiologiassa oli tarjolla asistentin työ käännösteni ansiosta. Valitsin käytännön työt apuvälineenä tietojenkäsittelyn ja tilastotieteen opit. Tämä elämäni valinta selkiintyi työssäni Tie- ja vesirakennushallituksessa armeijan jälkeen. Lisäksi vaikutti se että assitentin tai lehtorin palkalla oli vaikea tulla toimeen.

4 Palvelu puolustusvoimissa
Varusmiespalvelun 11 kuukautta oli siihen astisen elämäni merkittävin kokemus. Ensinnäkin opin näkemään miten monenlaisia ihmisiä suomalaiset nuoret miehet ovat suorituskyvyltään henkisesti ja fyysisesti. Merkittävintä minulle oli oppia miten saada joukko toimimaan tehokkaasti halutun tehtävän ja tuloksen saamiseksi. Opin, että tärkeä on luoda johtamaani joukkoon yhtenäinen toverillinen henki sekä usko ja halu, että me pärjätään paremmin kuin muut vierellä olevat joukot.

Johtamani joukko voitti useita suunnistusretkiä, taistelurata (tst) suorituksia sekä hyökkäys- ja viivytystaisteluja. Onnistumiseni joukon johtamisessa oli itselleni erittäin suuri yllätys ja itsetunnon kohotus. Koulussa olin ollut keskitason urheilija ja vain koripallossa olin päässyt koulun joukkueeseen. Mutta nyt esim. vaativassa pitkässä yösuunnistuksessa joukkoni palkittiina parhaana viiden vuorokauden lomalla. Näin käsvi vaikka joukossamme ei ollut sivilissä suunnistajaa. Joukkuehenki, onnistunut osatehtävien määrittely ja käytännön johtaminen ratkaisi.

Toinen opetus oli miten tärkeää oli oman suorituksen ohella toteuttaa esimiesten antama tehtävä niin että vaadittu tulos saadaan tilanteen vaatimusten mukaan soveltaen. Piti oppia että esimiehen käskyn toteuttaminen ei ole mekaanista suorittamista, vaan tilanteen mukaan joustavaa suorittamista tavoitteen saavuttamiseksi. Koin, että tulkoon miten vaikea tehtävä tahansa niin joukkoni kanssa onnistun.

Tärkeä oli aliupseerikoulun todistusten jako jossa minut palkittiin kursiin toisena parhaana. Palkitsemisesta tehtiin iso juttu turkulaiseen Uusi Aura lehteen. Kun olin tutkinut sanomalehtien lukemista kirjastossa tiesin, että tämä lehti oli ykkönen konservatiivisyydessä ja maanpuolustuksessa. Armeijaan mennessäni olin järkipasifisti ( en kaiken vastustaja), todistusta saadessani olin edelleen sodan vastustaja sitä julki julistamatta. Nyt minut palkittiin parhaana taistelujoukon johtajana.

Edellä kuvaamani kokemukset vahvistuivat reserviupseerikoulussa Haminassa. Sieltä palasimme kokelaina ja minut määrättiin aliupseerikouluun apuopettajaksi. Toimin myös kokelasryhmämme 14 kokelasta vanhimpana, vetäjänä. Merkittävän tunnustuksen joukoni johtamisesta antoi prikaatimme komentaja eversti Yrjö Keinonen. Hän oli tutustumassa harjoitustaisteluumme maastossa ja kysyi joukkoni eräältä oppilaalta mikä on joukon tehtävä. Vastaus oli naseva ja tyjentävä. Kun pari muutakin suoriutui yhtä hyvin eversti tuli kiittämään. Harjoituksen jälkeen kasarmilla eversti otti asian opetusesimerkkinä koulun koko joukon edessä esiin ja johtajana minut palkittiin. Loppusodassa johdin viivytystaistelussa pataljoonaa (kolme komppaniaa, khr, ym) hyökkääjänä vakinaisten upseerien ja aliupseerien johtama puoli divisioonaa. Onnistuimme viivytyksessä. Minulle tarjottiin kesävänrikin tehtäviä, mutta lähdin jatkamaan opintoja.

Opin arvostamaan silloista Suomen maanpuolustustyötä, mutta en voinut olla siinä työskentelemässä koska rauhan rakentamista koskevat henkilökohtaiset arvoni eivät olleet sopivat alan käytännön työhön.

Lähdin luottavaisin mielin työelämään ja tiesin, että johtamisessa olen suhteessa muihin parhaimmillani. Myöhemmin kun Posti- ja telelaitosta uudistettiin koko Posti- ja telehallituksen johtoryhmä testattiin johtamisessa ykstyisissä yrityksissä käytettävällä testillä. Tämän testin mukaan kuuluin suomalaisten suuryritysten johtajien parhaaseen desiliin so. kymmeneen prosenttiin.

Myöhemmin minut kutsuttiin suomalaisen ylimmän johdon Maanpuolustuskurssille Sotakorkeakouluun suhteellisen nuorena alle 40v. Tällä kursilla valitaan kurssin ajaksi harjoitus Valtioneuvosto ja kurssilaista siihen viisi ministeriä mm. pääministeri, valtiovarainminteri, puolustusministeri, sosiaaliasiat sekä viestintä. Toimin tässä hallituksessa puolustusminiterinä, mutta nyt koko valtakunnan maanpuolustuksen johdossa. Toimiessani Rautatiehallituksessa ja Posti- ja telehallituksessa minulla oli niiden kriisiajan organisaatiossa merkittävä ei-julkinen johtamistehtävä jossa salaiset asiakirjat säilytettiin kassakaapissa. Käyn edelleen noin pari kertaa vuodessa päivittämässa maanpuolustustietoani kurssien osanottajille järjestettävissä tilaisuuksissa.

Viimeeksi olen tutustunut Suomen kyberneettisen maanpuolustuksen valmisteluihin. Mielestäni voimme luottavasti ja rauhallisesti suhtautua Suomen maanpuolustuksen johtamiseen ja varautumiseen eri kriisivaihtoehtoihin.

Armeijakokemukseni perusteella tein jälleen elämänvalintani. Päätin jatkaa työtäni yritysten johtotehtävissä talouden, tietojenkäsittelyn ja johtamisoppien avulla. Tämä elämäni valinta oli aiempia helpompi koska nyt tiesin mitä halusin ja missä olin suhteessa muihin keskimääräistä osaavampi, tuloksekkaampi.



Yhteiskunnallisesta toiminasta/Jarkko Rahkonen

MOTTO
Tuloksellinen toiminta edellyttää hyvää yhteistyötä eri yhteisöjen ja puolueiden edustajien kanssa. Työtovereiden työpanosta ja ideoita tulee arvostaa. Työyhteisössä sopimuksia esimiesten ja muiden kanssa pitää noudattaa. Tavoitteiden saavuttaminen palkitsee riittävästi ilman turhaa julkista mainontaa. Näitä periaatteita noudattaen olen monessa onnistunut/Jarkko Rahkonen



Jarkko Rahkosen yhteiskunnallisesta toiminnasta yhteisöissä, SDP:ssä sekä kunnissa ja valtiolla

1. Arvot

Olen suorittanut asevelvollisuuteni ja minulle on annettu luutnantin arvo 6.12. 1975. Olen suorittanut valtakunnallisen maanpuolustuskurssin nro57.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto on myöntänyt minulle v 1989 Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. SDP on myöntänyt minulle Rafael Paasio-mitalin v. 2008.

Tie-ja vesirakennushallituksessa toimiessani 1960-luvulla havaitsin tarvetta vaikuttaa liikennepolitiikan uudistamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieverkkosuunnittelijana näin tarpeelliseksi kehittää tieverkkojen suunnittelua yhdyskuntasuunnittelun osa-alueena. Samalla halusin vaikuttaa liikenneturvallisuuden edistämiseen eri yhtöisöjenkin kautta.

Turun telakan levyseppänä opin näkemään miten tärkeätä on vaikuttaa yhteiskunnallisten päättäjien avulla työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin. Perheellisenä opin näkemään miten kansalaisten hyvinvointia pitää kehittää ja miten puoluiden kautta asioihn voi vaikuttaa. Merkittävä yhteiskunnallinen heräämiseni tapahtui vuonna 1956 kun Turun linja-autoasemalla seurasin sivussa yleislakossa olevien työntekijöiden ja ratsupoliisien törmäilyä. Telakalla opin käytännössä reformistisen vähitellen tapahtuvan uudituksen johtavan paremmin tavoitteeseen kuin voimakas näkyvä vaatimusten esittäminen jota esiintyi Turun telakalla. Tätä näkemystä tuki myös yhteiskunnallisiin tutkimuksiin tutustuminen. Elämäni valinta vaikuttamistieksi oli siten luonnollisesti SDP.

2. Toimintani SDP:ssä

Olen ollut SDP:n vapaajäsen vuodesta 1998. Tätä ennen olen toimnut sen monissa tehtävävissä monella tasolla.Tämän johdosta minulle myönnettiin Paasio-mitali vuonna 2008

2.1 Ensimmäinen SDP:n puoluetason tehtävä oli vastaperustetun liikenne-ja viestintäpoliittisen työryhmän sihteerin tehtävä 1971-74 ollessani tvh:ssa mm. liikenneverkkojen sunnittelijana. Tämän jälkeen olin sen varapuheenjohtajana ja myöhemmin monessa muussa työryhmässä eri tehtävissä.

2.2 Ministerien avustajana
Vuoden 1972 keväästä syksyyn toimineessa Paasion työväenhallituksessa toimin liikenneministeri Valde Nevalaisen poliittisena sihteerinä.
Vuosina 1972-75 toimin Sorsan hallituksessa II valtiovarainministeri Esko Niskasen poliittisena sihteerinä sekä samalla ministeriryhmän sihteerinä ja kaikkien sihteerien ryhmän vetäjänä. Vuonna 1975 olin myös pääministeri Kalevi Sorsan pääministerin sihteerin virassa. Toimin myös työhön liittyen valtiovarainministeriön johtoryhmässä sekä eräissä ministerityöryhmissä. Tuolloin toteutettiin tärkeitä hyvinvointiuudistuksia, joita nyt pidetään itsestään selvinä. Toteutettiin myös puolisoiden erillisverotus osan keskustapuolueesta vastustaessa. Tuolloin koettiin ensimmäinen öljykriisi, joka selvitettiin.
Tehtäviini kuului myös osallistua puoluetoimikunnan (nyk. puoluehallitus) kokouksiin ja puolueen talouspoliittisen työryhmän työhön ja asiantuntijana puoluekokouksien työhön.

Tärkeä tehtävä oli myös tuottaa taustatietoa puolueen lehden päätoimittaja Aimo Kairamon ja tiedotuspäällikkö Lauri Sivosen käyttöön. Tässä työssä tein myös pohjaesityksiä lehtemme pääkirjoituksiksi.

Yhteenvetona totean, että minulla oli puolueen edustajana erittäin hyvä yhteistyö eri suuntiin myös muiden puolueiden edustajiin tarvittaessa. Yritin välttää kärjistyksiä mikä helpotti yhteistyöstä. Kun en ollut pyrkimässä vaalien kautta mihinkään minulla ei ollut tarvetta etsiä mainetta julkisuuden kautta.

Sorsan I hallituksessa päämin. Kalevi Sorsan toivomuksesta (minulle yksityisesti antama tehtävä) tehtävänäni oli pitää päämin. kaikesta ajantasalla budjetin ja talouspoliitikan valmistelussa. Minun tuli toimia niin että yhteistyötä valtiovarainministeri Johannes Virolaisen kanssa ei meidän taholta vaikeuteta eikä vaaranneta hallituksen talouspolitiikan toteuttamista. Toimin tuolloin valtiovarai misteriön johtoryhmässä ja eräissä Virolaisen johtamissa ministeriyhmissä demarien puhevallalla kun oma ministerimme ei osallistunut kokoukseen. Toisinaan Virolainen pyysi minulta jotain tärkeää valmisteluasiakirjaa eikä omalta polittiselta sihteeriltään, johon hän ei kaikessa luottanut puolueensa sisäisistä syistä.

Kuuluin valtiovarainministeri Virolaisen johtamaan Suomen delegaatioon World Bankin vuosikokouksessa. Tehtäväni koota tausta-aineistoa ja informoida kaikesta tarpeellisesta mitä tuli tietooni aiheesta ennen kokousta ja sen aikana. Johannes Virolainen kiitteli toimintaani ja suhtautui minuun hyvin luottamuksellisesti. Kokouksen lomassa hän pyysi minut seurakseen lounaalle. Hän halusi kuulla mitä mieltä minä nuorempana miehenä olen hänen pulmistaan ensimmäisen vaimonsa kanssa. Asia ei ollut vielä silloin julkinen. Hänen kertomansa esimerkit olivat sellaisia että tuin hänen omia johtopäätöksiään asiassa, minun sukupolveni hyväksyy myös eron viimeisenä keinona ratkaista ongelma. Sanoin vielä että jos mies on tehnyt kaiken mahdollisen sovun puolesta eikä tilanne helpotu on tehtävissä vain yksi ratkaisu. Sanoin vielä että minun ikäpolveni ymmärtää asian, mutta yli kuusikymppiset tuomitsevat. Lisäsin vielä että omat kristillset vanhempani evät hyväksy avioeroa, vaikka aviosuhde olisi jatkuvaa kärsimystä. Arvostan Virolaista minsterinä ja ihmisenä. Arvostan erityisesti sitä miten hän suhtautui nuorempaan avustajaan vaikka tämä oli eri puolueesta. Tämän lisäyksen tein 02.01.  esimerkkinä siitä mitä eri puolueiden edustajien hyvä yhteistyö käytännössä voi olla.

Toivon että minulla olisi joskus vielä aikaa kirjoittaa kokemuksistani yhteistyöstä suuresti arvostamieni oppi-isinäni pitämieni Rafael Paasion, Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan kanssa. Myös käsitykseni Johannes Virolaisesta ministerinä ja ihimisenä haluaisin kertoa. Minulla on useita puolueeni ministereinä toimineita ja muissa tärkeissä tehävissä toimineita ystäviä joiden hyvistä aikaansaannoista haluaisin kertoa omin sanoin kun aikaa saan.

2.3 Piirikokous
Uudenmaan Sos. dem. piirin piirkokouksiiin olen osallistunut 1970-luvulta noin 95prosenttisesti ja tehnyt aloitteita ja vaalityötä aktiivisesti.

2.4 Kunnallisjärjestö
Espoon sos dem kunnallisjärjestön edustajiston kokouksiin olen osallistunut 1970-luvulta ja vielä vv 2014-15.
Kunnallistoimikunnassa olen toiminut 1970-luvulla ja uudestaan pari vuosikymmentä vuoteen 2008. Olen toiminut kunnallisjärjestön hallituksessa uudelleen vuodesta 2017. Useita vuosia toimin sen taloustyöryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut myös vaalipäällikkönä 2004 sekä kunnallisjärjestön lehden Espoon Ruusun päätoimittajana. Lukuisia ovat olleet tehtävät ja talkootyön määrä kunnllisjärjestössä.

2.5 Puolueosastot
Espoossa olen toiminut 1970-luvulta kolmessa puolueosastossa johtokunnassa ja useissa muissa tehtävissä vuodesta 1977. Helsingissä toimin Eiran sos.dem. yhdistyksen puheenjohtajana 1971-73, erosin siksi kun tulin valituksi hallitusryhmän tehtäviin etten joutuisi ristiriitatilanteisiin työni vuoksi.

2.6 Muu toiminta
Olen kirjoitellut ahkerasti yhteiskunnllisista asioista ja SDP:n toiminnan kehittämisestä.
Olen osallistunut pyydettynä ja nimettynä lukuisiin kokouksiin ja myös kansainvälisiin tehtäviin.

2.7 Vaalien ehdokkaana
Ennen vuotta 2008 en ole ollut yleisissä vaaleissa ehdokkaana.
Velvollisuudesta suostuin ikäihmisten ehdokkaaksi vuoden 2008 kuntavaaleihin, koska lautakuntaan ei voitu valita muita kuin ehdokkaina olleita. Suostuesssani ehdokkuutteen vastasin, että tehtävä on melko mahdoton jollei ole aiemmin allut kaupunginvaltuutettuna, sillä ikäihmistä alle 10% äänestää toista ikäihimistä ja nuoremmista korkeintaan lähisukulaiset. Sain kuitenkin kohtuullisen paljon ääniä omalta alueelta mutta muualta Espoosta vain hajaääniä. Velvollisuus tuli täytettyä kun ehdokaslistalle ei ollut nyt tunkua täällä. Kuntavaaleissa sain riittävästi ääniä varavaltuutetuksi ja valtjuustoryhmän jäseneksi. Osallistuin useisiin valuuston kokouksiin ja pidin valtuutopuheita ja sain esityksiä eteenpäin.
Olin Espoon kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä vv 2009-2013.
Espoon eläkkeensaajien nimämänä olin Espoon kaupungin Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana vv 2009-2013 puheenjohtaja Aaro Peuraniemen jälkeen.

Kuntavaaleissa v2012 olin ehdokkaana ja sain riittävästi ääniä varavaltuutetuksi ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäseneksi. Valtuutettuna pääsin tekemään kaupunginvaltuuston kokouksessa 04.12.2013 toivomuksen kaupungin vuoden 2014 talousarvioon otettavaksi riittävät määrärahat 01.07.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden tuottamiseksi. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti. Olen osallistunut valtuutettuna kaupunginvaltuuston kokouksiin useita kertoja vuosina 20143-2017 Olen toiminut aktiivisesti valtuustoryhmän kokouksissa sekä kutsusta monen yhteisön tilaisuuksissa.

3 Toimintani kunnallisissa tehtävissä

3.1 Tilintarkastajana
Toimin pääasiassa valtakunnan tason tehtävissä. Mutta suostuin Espoon tilintarkastajiin Seppo Linblomin varajäseneksi ja jäsenksi hänen jälkeensä vuonna 1982. Vuonna 1983 vaalien jälkeen minut valittiin tilintarkastajien puheenjohtajaksi. Tuolloin kaupungin tilintarkastajien tehtäviin kuului myös ulkoinen tilintarkastus ja valtion tukien lainmukaisen käytön valvonta. Työkenttä oli jaettu jaostoihin, jolloin puheenjohtaja vastasi koko tilintarkastajakunnan hyvästä yhteistöstä ja aktiivisesta asiallisesta tarkastustyöstä. Erityisenä tehtävänäni oli kaupunginhallituksen toiminnan valvonta ja valtuuston päättämän talousarvion ja sen muiden päätösten toteuttamisen valvonta.

Tilintarkastajien hyvän yhteistyön ja aktiivsiuuden ansiosta saimme paljon parannuksia toimintaan valtuuston ja erityisesti asukkaiden kannalta. Kaivelemaan on jäänyt vain se että en saanut silloin järkevöitettyä Espoon tietojärjestelmien suunnittelua ja tietokoneiden käyttöä. Tuohon aikaan, siis 1980-luvun alussa, olin alan huippuosaaja ja olin ottanut tietotekniikassa päätteet laajamittaisesti käyttöön Espoota paljon suuremmassa organisaatiossa. Mutta Espoossa en onnistunut silloin eikä se olisi ollut mahdollista edes ajankäyttöäni lisäämällä, koska ensin olisi pitänyt saada asiaan vaikuttavat henkilot koulutettua ja opetettua oikein kilpailuttamaan tietojärjestelmien toimittajia. Tämä oli painava syy miksi en pyrkinyt vaalien jälkeen jatkamaan kaupungin tilintarkastajan tehtävässä.

Olin Espoon kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä vv 2009-2013.
Espoon eläkkeensaajien yhdistysten nimämänä olin Espoon kaupungin Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana vv 2009-2013 puheenjohtaja Aaro Peuraniemen jälkeen.


3.2 Kauklahti
Vuonna 2008 päättyneellä valtuustokaudella toimin Kauklahden alueneuvottelukunnan puheenjohtajana v2005 ja jäsenenä 2005-08. Tämänkin jälkeen olen osallistunut asukasfoorumeihin.

3.3Kauklahti seuran puheenjohtajana toimin samoihin aikoihin vv 2006-2013 . Etsimme uutta puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä pitkään mutta tuloksetta. Kunnes saatiin seuraajaksi puheenjohtajaksi tyttäreni Susanna Rahkonen keväällä 2013. Vaikeutena oli kymmenjäsenisen. johtokunnan jäsenten samisen ohella päätösvaltaisten kokousten saaminen koolle. Kaukalahtiseura on toiminut ansiokkaasti vuosina 2013- 2018. Tästä on osoituksena Kauklahden valinta vuoden kaupunginosaksi vuonna 2018 Suomessa. Ehdokkaita oli kolmesta sadasta kunnasta.

Kauklahden asukasfoorumin jäsen olen ollut keväästä 2013 alkaen.

3.4 Kauklahden eläkkeensaajien sihteerinä olen toiminut vuodesta 2003 vuoden 2013 loppuun. Samalla olen toiminut Espoon eläkkeensaajien yhdistysten yhteistoiminnassa ja niiden aluetoimikunnassa..

Eläkkeensaajien Uudenmaan piirikokousedustajana olen toiminut vuodesta 2006  pari kautta. 


3.5 Espoon valppaaat kuluttajat ryn sihteerinä olen toiminut vuodesta 2000 sekä
toiminut muissakin yhteisöissä joita en ole edellä maininnut.


4. Toimintaani eräissä yhteisöissä
4.1 EKL:n, Eläkkeensaajien keskusliitton, liittokokousedustajana v 2008,2011 ja 2014
Kuluttajaliiton liittokokousedustajana ja mukana monessa sen toiminnassa

4.2 Yhteiskuntasuunnittelun seura ry
Eräät arkkitehdit, tieinsinöörit, maanmittarit ja yhteiskuntasuunnittelijat olivat perustaneet Yhdyskuntasuunnittelun seuran, sittemmin Yhteiskuntasuunnittelun seura. Yhdistyksen toiminta liittyi läheisesti silloiseen päätoimeeni tieverkkosuunnittelijana joten minut oli helppo vetää sen toimintaan mukaan. Aluksi toimin eri sihteerin tehtävissä. Suuri työ oli kesällä 1968 toimia kaksiviikoisen yhdyskuntasuunnitteluseminaarin pääsihteerinä Jyväskylän yliopiston kesän yhteydessä. Minut valittiin myös Yhdyskuntasuunnittelulehden toimitusihteeriksi ja sitten päätoimittajaksi. Lehti oli arvostettu ja luettu. Noin vuonna 1970 riippumattoman mainostoimiston lukijatutkimuksen mukaan lehti oli erittäin arvostettu ja luettu voittaen lukijoiden arvostelussa jopa Arkkitehti-lehden.

4.3 Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö
Olin keskeisenä vaikuttajana perustamassa liikennepoliittinen yhdistys Enemmistöä 1960-luvun lopulla ja alkuvuosina sen johtokunnassa. Kannustimena oli amerikkalisen Wilbur Smithin suunnitteluyrityksen Helsingin keskustan kattava valtavien moottoriteiden suunnitelma. Helsinki oli ikäänkuin toisiaan risteävien moottoriteiden alle jäänyt suuri liikennealue. Ihmettelimme mihin ehdotettuja teitä tarvitaan, minne niitä käyttävät pyrkivät, missä asuvat ja tekevät töitä kun tiet peittävät kaiken. Yhdistys vaikutti suuresti muidenkin liikenteenkäyttäjäryhmien kuin autoilijoiden tarpeiden huomioon ottamiseen liikenteen suunnittelussa. Syntyi uusi merkittävä kevyen liikenteen suunnittelukultturi.

4.4 Liikenneturva
Liikenneturva oli alalla vaikuttavien yhteisöjen järjestö jolla oli myös julkisia tehtäviä. Toimin sen valtuuskunnan jäsenenä ja hallituksen varapuheejohtajana 1974-81. Tärkein saavutus oli tiekohtaisten nopeusrajoitusten toteuttaminen sekä kuljettajien turvavyöpakko. Tässä tehtävässä jouduin aluksi koppalakkisten autoklubilaisten ankarien hyökkäysten kohteeksi. Lahden liikenteenturvallisuuspäivillä noin vuonna 1975 pidin esitelmän jossa vaadin ohjelmaa vuotuisten liikennekuolemien puolittamiseksi. Yhteiskuntasuunnittelulehden takakanteen otin päätoimittajana kaikkien liikenteessä kuolleiden kuolinilmoitusten otteet. Tällä oli voimakas herätevaikutus liikenneturvallisuustyöhön

SDP:n kanta ratkaisi valtakunnallisten tiekohtaisten nopeusrajoitusten toteuttamisen. SDP:n kannan ratkaisi puoluetoimikunta ja sen puheenjohtaja Rafael Paasio jonka johdolla esittämäni nopeusrajoitus hyväksyttiin. Puoluesihteeriä en ollut saanut vielä silloin kannattajaksi, mutta myöhemmin pääministerinä Kalevi Sorsa kiitteli päätöksen toteuttamista. Toimin tuolloin paljon yhteistyössä Ilkka Taipaleen kanssa ja muistan miten hän perusteli ”nopeusrajoituksilla saadaan enemmän aikaan kuin useimmilla kansanterveystoimilla ihmishenkien säästämisessä ja kärsimysten vähentämisessä”
Kaikkia yhteisöjä joissa toimin en ole edellä maininnut enkä kansainvälisiä yhteisöjä joiden toimintaan olen jotenkin osallistunut


5. Toimintani valtion elimissä
Ympäristönsuojeluneuvosto
5.1 Ympäristönsuojeluneuvosto oli valtioneuvoston asettama sisäasianministeriön yhteydessä toiminut elin. Olin siinä ensin varajäsenenä 1973-76 ja jäsen 1977-1983 sekä sen ympäristönsuojelujaoston puheenjohtaja 1977-83. Ehdotin lakia jälellä olevien koskien säilyttämiseksi ja sain ehdotukseni taakse jaoston ja koko neuvoston. Ministeriö laati lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyi sen, viimeiset kosket pelastettiin.

Päätimme eräät jäsenet ympäristönsuojeluneuvostossa vuonna 1981 laatia ehdotuksen uudesta ympäristöministeriöstä. Asiaa valmisteltiin johdollani suojelujaoston useissa kokouksissa ja lopulta päädyttiin yhteisymmärrykseen uuden ministeriön tehtävistä ja valtuuksista. Silloinen keskustapuolue vastusti ympäristöministeriötä ankarasti. Pyysin yksityisesti Kalevi Sorsalta valtuudet neuvotella kokoomuksen ja muiden puolueiden ympäristönsuojeluneuvoston jäsenten kanssa vaikka keskusta vastustaa. Kokoomuksessa tunnettu hyönteisprofessori Martti Markkula (veljenpoika on Markku Markkula Espoon kaupunkisuunnitelulautakunnan monivuotinen puheenjohtaja) ja minä sovimme yhteistyöstä ja saimme suojelujaostossa ja koko neuvostossa esityksen uuden hallituksen ohjelmaneuvottelijoille ympäristöministeriön perustamisesta ja sen tehtävistä ja valtuuksista. Seuraavaan hallitukseen tuli sisäasianministeriksi Matti Ahde, jolla oli poliittiset taidot toteuttaa uuden Ympäristöministeriön perustaminen

Laaja yleisen mielipiteen kannatus auttoi esityksen hyväksymistä ja hallitusohjelmaan otettiin uusi ympäristöministeriö. Tämä sopimus oli myös ensimmäinen (tietääkö joku aiemman soimuksen?) valtakunnan tason poliittinen sopimus sosialidemokraattien ja kokoomuksen välillä. Samalla se ennakoi tulevaa hallitusyhteistyötä vuonna 1987 aloittaneessa hallituksessa johon kookoomus pääsi presidentti Mauno Koiviston ansiosta pitkän paitsiossa olon jälkeen.Ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde

5.2 Etelä-Suomen satamatoimikunta
Etelä-Suomen satamatoimikunnan (liikennemisteriön perustama) tehtävänä oli tehostaa satamien työnjakoa ja yhteistyötä eri liikennemuotojen kanssa. Satamatoiminta oli tuolloinkin kunnallista toimintaa ja sillä yhteinen Satamaliitto-järjestö. Toimikunnan puheenjohtajana oli pääjohtaja Simo Jaatinen ja toimin sen sihteerinä vv 1967-69. Jaatisen kanssa meillä oli erittäin hyvä yhteistyö jos niin voi sanoa kun olin vielä oppipoika.

Toimikunta esitti uuden mm. konttijärjestelmän edistämistä, laivan lastien ennkkoinformoinintia määräsatamallle jo lastaussatamasta lähdettäessä. Tarkoitus oli helpottaa jatkokuljetuksia junilla ja autoilla sekä säästää huomattavia kustannuksia silloiseen käytöntöön verrattuna. Kotkan satama otti ensimmäisenä käyttöön ehdotamme järjestelmän.

Toimikunta ehdotti pääkaupunkiseudun satamatoimintojen keskittamistä uuteen satamaan Porkkalanniemen itäpuolelle Medvastö:hön Perusteluna oli mm oivallinen, riittävän syvä meriväylä ja meriliikenteen nopeutuminen silloiseen Helsinginsatamaan ja erityisesti Vuosaareen verrattuna. Mikäli ehdotus olisi toteutunut olisi saavutettu yli sadan silloisen miljoonan markan säästöt vuodessa ja Helsingin satama-alueet olisi voitu ottaa asumiseen jo yli kolme vuosikymmentä sitten. Satamaliitto oli liian vahva järjestö ja kun puheenjohtaja, sihteeri ja jäsenet siirtyivät muihin tehtäviin emme voineet jatkaa ehdotuksen toteuttamista.
Olen toiminut myös muissa valtioneuvoston ja ministeriöiden sekä muiden valtion elinten asettamissa toimikunnissa ja työryhmissä.

5.3 Muut/ seuraavaan versioon

<

maanantai 30. joulukuuta 2013

Päätoimiani kolmessa... Jarkko Rahkonen 75 vuotta, 31.12.2013

Jarkko Rahkonen 75 vuotta, 31.12.2013

Päätoimiani valtion kolmessa suurimmassa liikelaitoksessa

1. Tie-ja vesirakennushallitus/tie ja vesirakennuslaitos
Syksyllä 1963 aloitin tutkijana Tie-ja vesirakennushallituksen tiesuunnitteluosastolla. Tehtävänä oli tiehankkeiden investointilaskelmat ja tieverkkosuunnitelmien yhteiskunnalliset vaikutukset ja laskelmat. Perehdyin Yhdysvalloissa käyttöön otettuihin cost-benefit analysis menetelmään eli kustannus-hyötylaskelmien tekemiseen suurissa tiehankkeissa. Työn yhteydessä syntyi investointilaskelmaohjeisto, jota käytettiin Teknillisen korkeakoulun tierakennusopetuksessa vielä 1980-luvulla. Työssä käytettiin Suomen suurinta tietokonetta, Helsingin matematiikkalaitoksen IBM360. Turun Yliopistossa aloittamani tietojenkäsittelyn opiskelu tuli hyötykäyttöön.

Syksyllä 1968 siirryin tie- ja vesirakennushallituksen aloittavan laskennansuunnittelu- ja ATK- elimen (henkilöstö yli 100) suunnittelupälliköksi (kakkosjohtajaksi) tehtävänä oli tietojärjestelmien systeemisuunnittelu Johtamani projekti toteutti mm. maailman ensimmäisen tierekisterin. Tietokantaan koottiin Suomen teistä kaikki tiekohtaiset tiedot 10-1000 metrin välein tien pohja- ja päällysrakanteesta ja tien liikenteestä sekä tien ympäristön tietoja. Tie-ja vesirakennushallituksen johto esitteli tierekisteriä maailman tiejärjestön maailmankongresissa Kaliforniasssa v1970. Mutta silloin olin jo Rautatiehallituksessa.

2. Rautatiehallitus/Valtionrautatiet
Rautatiehallitus johti Valtionrautateitä liikenneministeriön alaisuudessa. Aloitin 1.4. 1970 rautatiehallituksen talousosastolla laskenta-ja informaatiopäällikkönä ja laskentajaoston päällikkönä. Tuossa tehtävässä osallistuin myös valtiovarainministeriön laskentatoimen ja budjetoinnin kehittämistä tekeviin työryhmiin. Laskentapäällikkönä suurin tehtäväni oli toteuttaa liikekirjanpito ensi kertaa Suomen valtionhallinnossa. Tämä työ onnistui tiukassa aikataulussa hyvin. Valtionrautatiet sai liikekirjanpidon ja muiden yritysten kanssa vertailukelpoiset talouden tunnusluvut.
Rautatiehallituksen apulaisjohtajakasi taloustoimiston päällikönä siirryin 1.12.1977. Tässä tehtävässä alaisenani olivat laskentajaoston uusi päällikkö, ylikatuaari, ylikamreeri ja materiaalihallinnon esimeihiä jotka johtivat omia yksiköitään. Vastasin myös tietokonetoimiston henkilöasioista. Kun toimin myös oikeudellisia päätöksiä tekevän kollegion jäsenenä annoin myös tuomarinvalan. Yliopistolta lähdettyäni olin 15 vuodessa edennyt asemaan josta en ollut osannut edes unelmoida.
Tehtäväkoknaisuus oli erittäin innostava. Uudessa asemassakin jatkoin Valtionrautateiden laskentatoimen ja kirjanpidon kehittämistä ja budjetoinnin uudistamista. Kehitimme ensimmäsiä tietokoneen päätteellä toimivia markkinoinnin kilpailulaskelmia ja investointien edullisuuslaskelmia. Siirryimme VR:n omakustannuksiin perustuvasta hinnoittelusta asiakaspohjaiseen ja markkinoiden kysynnän mukaiseen hinnoitteluun. Lyhyesti sanoen jos asiakas katsoi hyötyvänsä laitoksen palvelutuotteesta voimme laskuttaa enemmän kuin tuotteen omakustannus oli. Tämä oli ratkaiseva askel uudenaikaiseen liiketaloudelliseen toimintaan Valtionrautateilla. Ainaiset puheet VR:n alijäämistä jäivät historiaan seuravassa mainitun työryhmän esitysten toteuduttua.

Vuonna 1983 toimin liikenneministeriön asettaman työryhmän sihteerinä, joka esitti uudenaikasen tavan laskea Valtionrautateiden vuotuinen liiketulos. Lyhesti sanoen mallina oli maantietä hyväksi käyttävä kuljetusyritys, joka ei maksanut erikseen tien käytöstä. Suomessa ei ollut tuolloin eikä ole vieläkään tiemaksua. Kuorma-autojen ajosta ja tavarankuljetuksista maksetaan yleisä yritysveroja, jotka eivät kattaneet tuolloin eivätkä nytkään teiden kunnossapitokustannuksia ja rakentamiskustannuksia. Henkilöautojen käyttäjät maksavat polttoaine- ym veroja enemmän kuin niiden aiheuttama tiekustannus on.
Työryhmän esitys hyväksyttiin 1980 luvun alkupuolella ja Valtionrautateillä siirrytiin ratamaksuun, joka kattaa suurinpiirtein vastaavan osuuden radan käytöstä kuin tavaraliikenne tien käytöstä. Tällöin loppui jatkuva valitusvirsi rautateiden tappiollisuudesta Suomessa. Valtionrautateiden talous ja kannattavuus on Euroopan hyvää tasoa johdollani kehitetyn yrityksen laskentatoimen ansiosta.
Taaskaan en ehtinyt jäädä laakereilla lepäämään ja nauttimaan merkittävistä työn tuloksista. Maan suurin liikelaitos, Posti- ja telelaitos (henkilöstö yli 35 000 henkilöä) houkutteli.

3. Posti-ja telehallitus
Posti-ja telehallitus johti tuolloin sekä postilaitosta että telelaitosta, joiden ylijohtajat kuuluivat posti-ja telehallituksen päättävään elimeen, hallitukseen. Posti-ja telehallituksessa oli myös muita kuin postin ja telen tehtäviä mm. yhteinen talous (budjetointi ja tulosraportointi/ laskentatoimi/ liiketoimintastrategiat), hallinto-osasto, materiaali-ja hankintaosasto, autotoimi, tietojenkäsittely ja tilastointi.

Valtioneuvosto nimitti minut liikenneministerin esityksestä posti-ja telehallituksen talousosaston toimistopäälliköksi 3.5.1984. Liikenneministeri määräsi minut toimimaan budjetointitoimiston päällikkönä, budjettipäällikkönä 1.6.1984 alkaen. Tehtävän tärkeyden vuoksi nimityksen teki valtioneuvosto mikä korosti budjettipäällkön asemaa kun yleensä nimitykset tehtäviin tehtiin laitosten omassa piirissä. Pääjohtajana oli Pekka Tarjanne, joka oli tutustunut toimintaani monessa yhteydessä aiemmin. Viimeeksi hän seurasi toimintaani kun hän ja rautatiehallituksen pääjohtaja yhdessä budjetointijohtonsa kanssa pitivät pari kertaa vuodessa yhteispalavereja, jotta hyvin onnistuisimme liikenneministeriön ja valtiovarainimisteriön kanssa budjetti- ja muissa talousasioissa.

Pekka Tarjanne oli budjettipäällkön kannalta ihanteellinen johtaja, hän osasi sanoa mitä halutaan ja minä osasin tehdä mitä haluttiin. Eräs ensimmäisiä tehtäviä (joskaan ei tärkein) oli pääjohtajan esitys saada laitoksen budjettiin pääjohtalle käyttövaroja kuten oli muilla yritysjohtajilla joiden kanssa hänen piti asioida. Pääjohtajalla oli mitättömän pieni määrä käyttövaroja käyttävänään, kaikki muut varat oli etukäteen sidottu eduskunnan hyväksymään budjettiin tiukalla budjettiohjauksella. Tehtävä hoidettiin kun tunsin valtiovarainministeriön budjetointiohjeet oltuani mukana niitä valmistelleissa työryhmissä.

Tärkeä tehtäväni oli tehdä laitoksen budjetti niin, että alkaneen matkapuhelinverkon mastoihin ym laiteinvestointeihin saatiin riittävästi varoja eduskunnan hyväksymässä budjetissa. Tuolloin oli GSM ja muut tulossa, joihin silloisen tulkinnan mukaan olisi pitänyt erikseen varata määrärahat. Tuolloinen Puhelinlaitosten liitto ja sen elimiin valitutut kansanedustajat ja muut politiikot vartioivat Post/Teleä tiukasti (mikä ei kuulunut heidän varsinaisiin tehtäviinsä). Pääjohtajan ja telen toivomusten mukaisesti valmistelin budjetin niin, että myös uuden tekniikan televerkkoihin saatiin riittävät määrärahat. Vasta kun valtion budjetti oli joulukussa eduskunnan loppukäsittelyssä uusien televerkkojen vastustajat lähettivät kirjelmiä eduskuntaryhmille, mutta liian myöhään. Suomen Tele voi ottaa pitkän loikan maailman kehityksen kärkeen

Tärkeä tehtävä oli myös teletoimen vapauttaminen liiallisesista byrokraattisesta ohjauksesta joka oli pääjohtaja Tarjanteen merkittävä saavutus. Tässä budjettipäälliköllä oli tärkeä avustava rooli. Suomi onnnistui tässä ja Suomesta tuli johtava telemaa tarkan telesäätelyn vapauttamisen ansiosta.

Tärkein tehtäväni oli kuitenkin osallistuminen telen ja postin ja koko laitoksen strategiatyöhön. Budjettipäällikkö osallistui koko laitoksen ja vielä erikseen postin ja telen strategiatyöhön ja liiketoimintasuunnitteluun. Johdollani laadittiin tähän työhön päätteellä toimiva joustava malli. Lyhyesti sanoen mallilla voitiin laskea kaikki talousjohtajan sekä suuri osa markkinoiti- ja tuotantojohtajan tarvitsemat liiketoimintasuunnittelun, budejoinnin ja strategiatyön talouslaskelmat. Mallille annettiin sittemmin nimi Busy malli. Perustamani yritys sai sittemmin oikeuden kehittää sen pohjalta uusia versioita ja räätälöidä malleja muiden suurten konsernien tarpeisiin.

4. Maailmanpankin (World Bank) proektin johtajana vuonna 1989
Edellä kuvatun uudenaikaisen liikeyrityksen budjetoinnin ja laskentoimen kehittämistyö tuli kansainvälisen toiminnan ansoista muun maailman tietoon. Vuoden 1989 kesällä Maailman Pankki (World Bank) valitsi minut projektin johtajaksi laatimaan Indonesian Telen talousjohtamisjärjestelmää. Maa on valtava, 5 aikavyöhykettä, ja asukkaita oli tuolloin 190 miljoonaa (nykyään 230 milj.). Puhelimia oli maassa vähän, mutta merkittävä osa väestöstä hyvin koulutettuja. Yllättäen saimme työn. Minulla oli silloin harvinaisella kannettavalla tietokoneella johdollani kehitetty Busy-malli. Projektini kehitti Indonesian telejohdon talousjohtamisjärjestelmän Busy-mallin avulla. Paikallalliset työkummppanit oppivat lyhyllä koulutuksella käyttämään kehittämäämme johtamisjärjestelmää tietokonepäätteillä. (Vuonna 1989 päätteet olivat vielä melko uudet koko maailmassa. Itse olin ottanut maailman ensimmäset IBM päätteet käyttöön jo 1983-84). Esitellessäni projektimme työtä Maailmanpankissa Washingtonissa ihmeteltiin maailman ensimmäistä nopeaa ja monipuolista suuren konsernin tulosjohtamisen, budjetoinnin ja tulosraportoinnin järjestelmää kannettavalla tietokoneella.

5. Posti ja tele erillisiksi liikelaitoksiksi
Kesällä 1989 varmistui pääjohtaja Tarjanteen valinta telealan kansainvälisen järjestön johtoon. Pääjohtajan tehtävään hakijoista päteviksi todettiin kaksi hakijaa: liikenneministeri Pekka Vennamo ja budjettipäällikkö Jarkko Rahkonen. Ilmoittauduin tehtävään useiden henkilöiden toivomuksesta. En pelännyt lopputulosta sillä uskoin tulevani toimeen myös Vennamon kanssa jos hänet valittaisiin.. Näin sittemin kävikin, minkä Pekka on todennut omassa kirjassaankin. Olimme nimittäin olleet Maanpuolustuskurssilla 57 harjoitus/Valtioneuvoston ministereitä, Pekkä valtionvarainmnisterinä ja Jarkko puolustusministerinä. Päätöksentekomme yhdessä onnistui tuolloin erinomaisesti kurssin johdon arvioinnin mukaan.

Vennamon johdolla jatkettiin koko posti- ja telelaitoksen liikelaitosuudistusta vuosina 1990-94.. Budjettipäällikönä johdin projektia. Tehtävänä oli laatia kaikki liikelaitosuudistuksen tarvitsemat laskelmat myös postin ja telen sekä muiden yksiköiden osalta. Valmistelussa lähdettiin alunalkaen siitä että laitokset voidaan erottaa omiksi liikelaitoksi. Liikelaitokset suunniteltiin toimimaan kuten mikä tahansa pörssiyhtiö, vaikka yhtöittämistä ei tehtäisikään. Yhtiöittäminen oli poliittinen ratkaisu, jota ei ollut mahdollista tehdä ennen liikelaitossuunnitelmien valmistumista

Minulle tehtävä oli mielenkintoinen ja suuritöinen. Kyseessä oli silloin suurin koskaan Suomessa tehty liikelaitoksen perustaminen uutena organisaationa entisen henkilöstön ja johdon kanssa. Minulla oli tusinan verran erinomaisen yhteistyökykyistä kumppania (en puhunut alaisista) yksikössäni. Olimme asiantuntijayksikkö, jota johdettiin kuin valmentaja menestyvää jalkapallojoukkuetta. Meillä oli vastaavat yhteistyökumppanit ja yksiköt postissa ja telessä. Laitoksen ylin johto antoi kaiken tukensa ja osallistui aktiivisesti työhön.

Tehtävänäni oli informoida myös henkilöstöelimiä ja -järjestöjä vastuujohtajien ohella. Useita tuhansia työntekiöitä koulutettiin uusiin tehtäviin talon sisällä ja talon ulkopuolelle. Asoista voitiin sopia henkilöstöjärjestöjen kanssa, ristiriitoja ei esiintynytb lakonuhista puhumattakaan. Uudistuksen toteuttaminen henkilöstön tarpeet huomioon ottaen oli erittäin vaativa tehtävä. Tässä laitoksen johto Pekka Vennamon johdolla teki merkittävän työn, joka ei ole vielä saanut ansaitsemaansa julkista tunnustusta.

Pekka Vennamon johdolla laadittiin erinomainen telen strategia, joka perustui matkapuhelujen ns. lisäpalvelujen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Tässä strategiassa pääpaino ei ollut enään ns. oma operaattorityö, koska sitä voitaisiin ostaa edullisesti. Lisäarvopalvelujen tuottannossa olisi voitu hyödyntää Suomen vahvuuksia ja säilyttää etumatka muihin telelaitoksiin. Olin kehittämssä tätä strategiaa johon kuului ostetettava joku johtava lisäarvopalveluyritys esim. Yhdysvalloista (nimikin oli jo tiedossa) ja sitten jatkettu Turkin ja idän valloitusta. Tämän strategian mukaan olisi voitu ostaa lähitulevaisuudessa myös kehityksestä jälessä ollut Ruotsin Tele. Toisin kävi. Tästä strategiasta luovuttiin. Uusi mies Relander joka yhdessä Telen hallituksen ja muun johdon kanssa valitsi toisen strategian, jossa panostettiin operaattoritoimintaan ja ostettiin Saksasta oikeuksia (pian todettiin ostettiin ilmaa) miljardeilla joilla ei ollutkaan käyttöä. Tässä vaiheessa olin jo omassa yrityksessä Busy-mallia soveltamassa. Ikävä oli nähdä miten vahva teleasema menetettiin huonon johtamisen vuoksi.

Oma keskeinen osuus virheratkaisuissa oli liikenneministereillä Aura, Sasi ja Heinonen kaikki kokoomuksesta. Oma työni oli ollut kaiken aikaa asiantuntijatyötä ilam poliittista väritystä. Pekka Vennamoa ei kuultu ja me muut olimme jo siirtyneet muihin tehtäviin. Tänään näemme virheratkaisun tulokset. Suomi on pudonnut telekehityksen maailmankärjestä.

6. Muut yritykset
Olen tuottanut yrityksilläni suunnittelupalveluja useille suurille yrityksille ja toiminut myös eräissä yrityksissä johtotehtävissä ja tilintarkastajana. Tällä hetkellä olen vain kolmen yrityksen hallituksessa rutiinitehtävissä.
Mutta kiva on nyt muistella merkittäviä saavutuksia Kauklahden tilavassa energiaa säästävässä hirsitalossa.
Mutta nykyään kulttuuriharrastukset vievät kaiken ajan joten kiirettä pitää.




lauantai 28. joulukuuta 2013

Toimija monessa tehtävässä/Jarkko Rahkonen 75vuotta 31.12.2013


Jarkko Rahkonen 75vuotta 31.12.2013
Toimija monessa tehtävässä

Vuonna 2014 toimin mm.
Espoon kaupungissa:
sd-valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu
Vanhusneuvoston jäsen
Kauklahden asukasfoorumin jäsen
Yhteisöissä:
SDP.n Uudenmaanpiirin piirikokousedustaja
EKL:n Liittokokousedustaja
EKL.n Uudenmaanpiirin piirikokousedustaja ja piirihallitus
Espoon kultturiseura ry.n puheenjohtaja
Espoon valppaat kuluttajat ry:n sihteeri
Jäsen monessa yhdistyksessä
Yrityksissä hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja
Harrastuksena viikottain kuntosalissa treenaamien Internetin alusta alkaen harrastuksena seurata yötä päivää nettissä käytävää kommunikaatiota maailman, Yhdysvaltain, Eu:n ja Suomen talouden ja yhteiskunnan tapahtumista. Vuodesta 2012 alkaen osallistunut myös jonkin verran Espoota koskevaan nettikeskusteluun.

Kultuurin monipuolinen harrastus teatterissa, musiikkitilaisuuksissa, taidenäyttelyissä käynti. Espoon kultturiseuran puheenjohtajuus on suuritöinen harrastus.

jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

Merkittäviä saavutuksia
Merkittävä saavutus oli toimia peräkkäinSuomen valtion kolmen suurimman liikelaitoksen talousjohdossa yli kolme vuosikymmentä, 1960- 1990-luvuilla.
Nimittäin:
Tie-ja vesirakennushallituksessa joka johti tie- ja vesirakennuslaitosta
Rautatiehallituksessa joka johti Valtionrautateita
Posti- ja telehallituksessa joka johti Posti- ja telelaitosta

Johdollani laadittiin suunnitelmat joiden perusteella muodostettiin erilliset liikelaitokset Posti ja Tele ilman yhteistä hallitusta.
Suunnitelma laadittiin johdollani tehdyn Busy-mallin avulla. Tämä mallin avulla voitiin tehdä kaikki liikekonsernin ja sen tytäryksikköjen liiketoimintasuunnitelmat, tuloslaskelmat ja taseet vaihtoehtoislla tuotehinnoilla ja -määrillä sekä vaihtoehtoisilla yksikkökustannuksilla ja resurssimäärillä. Busy-mallilla voitiin simuloida konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallitusten, toimitusjohtajan ja muiden johtajien tarvitsemat liiketoimintasuunnitelmat ja budjetit vaihoehtoisilla hinnoilla ja tuotemäärillä sekä eri tuotantopanosten vaihtoehtoislla kustannuksilla. Malli tulosti kaikki johtamisessa tarvittavat ja halutut tunnusluvut

Markittävä saavutus oli toimia vv 1971-75 Paasion II ja Sorsan I hallituksissa pääministerin, IIvaltiovarainministerin ja liikenneministerin erityisavustajana sekä eristyisavustajien ryhmän vetäjänä.

Merkittäviä tuloksiin vaikutin myös toimiessani valtioneuvoston asettamien
Ympäristönsuojeluneuvoston jäsenenä sekä sen suojelujaoston pueenjohtajana sekä
Luonnonvarinneuvoston jäsenenä.
Liikennuturvalliusuusasian neuvottelukunnan jäsenenä
Liikenneturvan hallituksen varapuheenjohtajana

Aikanaan tvh:ssa työskennellesäni olin Liikennepoliittinen-yhdistys Enemmistö ry:n perustajajäsen. Tämän yhdistyksen vaiktus oli erittäin suuri ihmisystävällisen liikenneympäristön aikaan saamisessa.

Osallistuminen tielaitoksessa tieverkkosuunnitteluun vei mukaan maankäyttösuunnitteluun ja yhdyskuntasuunnitteluun. Alan arkkitehdit, insinöörit ja muut yhteiskuntasuunnittelijat vetivät mukaan Yhteiskuntasuunnittelu seuraan ja sen hallituksen sihteeriksi ja ohjelmatyön suunnittelijaksi. Jyväskylän kesässä v 1968 järjestettiin mittava yhteiskuntasuunnitteluseminaari. Olin seminaarin pääsihteeri ja tehtävänä huolehtiminen siitä, että kaikki sujuu ja osanottajat saavat haluamansa tiedot. Sitemmin toimin Yhteiskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajana, puolueettoman yrityksen lukijtutkimuksessa saimme paramman tuloksen kuin Arkkitehti-lehti. 






sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Vanhuspalvelulain toteuttaminen


Vanhuspalvelulain toteuttaminen

Aloitteen valmstelu
Vanhuspalvelulaki on sisällöltään erinomainen kun siihen tutustuu. Median antama kuva on virheellinen.Sd-ministeriryhmä ja erityisesti Maria Guzenina-Richrdsson on tehnyt merkittävän työn lain aikaansamiseksi. Laki koskee kaikkia ikäihmisten tarvitsemia palveluja eikä vain sos. ja terveyslautakunnan piiriin kuuluvia palveluja. Tärkeää on, että 01.07.2013 voimaantullut laki toteutetaan kunnissa määrätietoisesti ja varataan palvelujen tuottamiseen riittävät määrärahat.

Espoon vanhusneuvoton jäsenenä seurasin tarkkaan lain valmistelun eri vaiheita joissa olin yhteydessä ministeriimme Mariaan. Näin miten kovassa poliittisessa paineessa onnistuttiin.
Tulos on erinomainen, mutta kunnallisten päättäjien tulee tehdä osuutensa nyt. Tässä tarkoituksessa tein keväällä 2013 lain toteuttamisesta kaikissa Uudenmaan kunnissa alla olevan aloitteen Uudenmaan sos.dem piirin sekä EKL.n Uudenmaan piirikokousedustajana..

Aloitteeni toteuttaminen
Elokuussa käynnistyi kummnkin piirin yhteinen työryhmä asiaa valmistelemaan. Työryhmässä oli jäseninä kummankin piirin hallituksen jäseniä ja muita henkilöitä, 6-9 henkilöä eri vaiheissa. Sain olla mukana myös työryhmässä Ekln.n piirhallituksen yhtenä edustajana. Marraskuussa saimme työn valmiiksi ja esitimme tammikuussa 2014 pidettäväksi seminaarin. Tämän molemmat piirihallitukset hyväksyivät. Liitteenä on seminaarin kutsu ja ohjelma.
Olen tyytyväinen, että olemme päässeet näin pitkälle. Uskomattomn paljon tällainen yhteisprojekti on vaatinut kokous- ja muuta aikaa. Työ on tietenkin ollut vapaaehtoistyötä, josta palkkio – suuri palkkio- on tuloksen saavuttaminen.
Jarkko Rahkonen Uudenmaan sos.dem. piirin piirkokousedustaja
EKL:n Uudenmaanpiirin piirikokokousedustaja
Espoon vanhusneuvoston jäsen
Espoon sos.dem. valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu
*************************
Piirikokousaloite 14.03.2013
Uudenmaan sos.dem piirin hallitus
Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013 ja kuntien tulee asettaa vanhusneuvostot 1.1.2014 alkaen. Lain toteuttaminen tulee parantamaan ikääntyvien ihmisten palveluja kaikissa kunnissa. Vanhusneuvostoilla on tärkeä tehtävä vaikuttaa lain toimeenpanoon ja sen toteuttamisen valvontaan kaikissa Uudenmaan kunnissa.

Uudenmaan sos.dem. piirin tulee yhdessä EKL:n Uudenmaan piirin kanssa asettaa työryhmä valmistelemaan vanhuspalvelulain toimeenpanoa piirin kunnissa. Työryhmän tulee järjestää kuntien edustajille toukokuussa 2013 neuvottelutilaisuus lain toimeenpanosta sekä syksyllä 2013 toinen tilaisuus vanhusneuvostojen tehtävistä ja asettamisesta kaikkiin Uudenmaan kuntiin.

Esitän tämän aloitteen myös EKL:n Uudenmaan piirin hallituksen kokouksessa 15.03.2013
14.03.2013 Jarkko Rahkonen, Kauklahden sos.dem. yhdistys ry, piirikokousedustaja
Espoon vanhusneuvoston jäsen, Espoon sos.dem. valtuustoryhmän jäsen

Alla seminaarikutsu 16.1.2014
Kutsusta näkyy, että se on osoitettu valtuustoryhmämme jäsenille ja asiasta kiinnostuneille luottamushenkiöille. Tervetuloa/Jarkko Rahkonen


Vanhuspalvelulain oteuttaminen Liite 08.12.Jarkko Rahkonen

EKL:n Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Sos.dem piirin yhteisseminaari

Ajankohta: torstai 16.1.2014 klo noin 12-16.30
Paikka: Käpylän työväentalo, Vipusentie 19, 00610 Helsinki
Kohderyhmä: Uudenmaan kuntien vanhusneuvostojen jäsenet ja varajäsenet, uusmaalaiset kunnanvaltuutetut ja muut asiasta kiinnostuneet luottamushenkilöt sekä
lmoittautuminen: torstaihin 9.1.2014 mennessä Aarno Järviselle ensisijaisesti sähköpostilla ajarvine@sci.fi tai puhelimella 040-706 780

OHJELMA

klo 11.45 Kahvitarjoilu

12.00 Seminaarin avaus:Anne Karjalainen tai Jenny Suominen

· Piirien Vanhuspalvelulakityöryhmän tekemän kyselyn tulosten esittely
· Keskustelu

12.30 Miten tähän on tultu – Vanhuspalvelulain taustat
kansanedustaja Anneli Kiljunen

13.15 Mitä keinoja ja velvoitteita vanhuspalvelulaki antaa vanhusneuvostoille
Vanhusneuvostopilotin kokemuksia Tampereella
EKL:n valtuuston pj, Tampereen vanhusneuvoston pj Arja Ojala

14.00 Kahvi- ja sämpylätauko

14.30 Mihin vanhuspalvelulaki velvoittaa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä
(lain 5 § mukaisen suunnitelman laadinta kunnissa)
johtaj Päivi Voutilainen, STM

15.15. Miten EKL seuraa vanhusneuvostojen työtä ja tukee kuntapäättäjiä
-Mikä keskeistä tästä eteenpäin
EKL:n pj Matti Hellsten

16.00 Loppukeskustelu ja yhteenveto
· Yhteiset teemat – kipeimmät ongelmat
· Mitä voitaisiin nostaa yhdessä esiin esim. yhteisinä aloitteina
(esim. toimitilat, omaishoito) 

TERVETULOA!
Jenny Suominen
toiminnanjohtaja
Uudenmaan Sosialidemokraatit ry.
Saariniemenkatu 6
00530 Helsinki



keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Ikäihmisten kotipalveluihin riittävät määrärahat Espoon vuoden 2014 talousarvioon


Ikäihmisten kotipalveluihin riittävät määrärahat Espoon vuoden 2014 talousarvioon

Espoon valtuuston talousarviosta päättävä kokous oli 04.12.2013. Eräiden poissaolojen vuoksi pääsin valtuuston paikalle noin 19.00. Kokouksen aikana ehdin kirjoittaa alla olevan toivomuksen ja esittää sen noin 20.00.
Puheenvuorossani totesin, että alla olevan talousarvion tekstin mukaan Espoo on jo aiemmin aloittanut laitoshoidon määrärahojen siirtämisen toisessa kappaleessa mainittuihin kotipalveluihin yms. Maan hallituksen esittämää vanhusten laitoshoidon 300milj euron rahoituksen siirtäminen (mediassa kirjoiteaan väärin ”leikkauksista”) ikäihmisten kodissa asumisen ja kodinomaisen asumisen palveluihin ei siten koske Espoota. Tämän totesi myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittelypuheessaan. Espoossa ei siis ole syytä huoleen maan hallituksen rakenneohjelmasta.

Kiiteltyäni alla lainattua talousarviotekstiä sanoin pöntössä, että syytä huoleen on kuitenkin siksi, että talousarvion määrärahesitykset eivät vastaa tekstiä. Tekstin toteuttaminen vaatisi lisää määrärahoja, riittävät rahat. Toivomuksessani esitän myös että kun koti- ja vastaavia paveluja ajoissa rahoitetaan ikäihmisten tarpeiden mukaan niin nämä eivät joudu niin aikaisin kuin nykyään kodin ulkopuolelle kallisiin hoitoihin. Vasta elinkaren loppukuukausina ihminen tarvitsee tehostettua hoitoa kodin ulkopuolella.

Esityksessäni todetaan lopuksi vielä koti- ja vastaavia (alla toisessa kappaleessa) palvelujen aientaminen voidaan rahoittaa kalliiden palveluiden siirtymisen johdosta syntyvillä säästöillä. En tiedä onnistuinko entisenä yrityksen laskentapäällikkönä esittämään asian riittävän selkeästi, mutta laskennan tuntijalle asia on selvä.
Alla valtuustossa 04.12.2013 esittämäni toivomus perusteluineen.
******************

Vuoden 2014 talousarviossa todetaan luvussa 24 Vanhuspalvelut seuraavaa:
Espoolaisten 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa noin 600:lla vuoden 2014 aikana. Heistä noin 92 prosenttia asuu kotona. Tulousyksikön päämääränä on, että vuoteen 2020 mennessä noin 93-94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä voi asua kotona. Espoolaisilla on oikeus saada palvelutarpeen arviointiin pohjutuvat ja tarvittavat palvelut kotiin elämänsä loppuun asti.

Edelleen todetaan.
Ikäihmisten kotona asumista tuetaan monipuolistamalla ja tehostamalla kotihoidon, asiakasohjauksen ja sairaalan toimintaa sekä kehittämällä ”liukumäkitoimintaa” yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Palvelujärjestelmän painopisteen siirtäminen avohoitoon jatkuu.

Edellä oleva talousarvion tekstin mukainen toiminta on tärkeä toteuttaa ja sihen riittävät rahat.. Vanhusneuvoston jäsenenä saamieni selvitysten mukaan tarkoitettuihin palveluihin ei ole riittävästi voimavaroja. Päätettävänä olevassa talousarviossakaan ei näihin ikäihmisten palveluihin ole varattu riittävästi määrärahoja.

Esitän valtuuston toivomuksena että keväällä käsittelyyn tulevassa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa selvitetään miten ikäihmisten palveluihin ajoissa panostamalla vähennetään heidän myöhemmin tarvitsemien palvelujensa kustannuksia elinkaaren aivan viimeisiin kuukausiin. Selvityksen mukaisesti tulee lisätä ensitilassa em. muiden palvelujen määrärahoja. Tulevaisuudessa vastaavien henkilöiden palvelujen kustannukset vähenevät vähintään ehdotetun rahoituksen aikaistamisen verran.

04.12.2013 Espoon kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa

valtuutettu Jarkko Rahkonen jarkkorahkonen33@gmail.com jarkkorahkosenblogi.blogspot.com
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi yllä esittämäni toivomuksen yksimielisesti.