keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Tunnelmia vaalikentiltä


Helsingin Sanomien perässähiihtäjän blogissa tiedustellaan fiilistä vaalikentillä. Ilmapiiri Espoossa huokuu sosialidemokraateille ennustettua parempaa tulosta. Kokemuksena kampanja on ollut myönteinen. Kannatti osallistua, oli tulos sitten läpi tai rannalle.

Tässä kommenttini (21.10.2008):

Perässähiihtäjän tavoite 30 merkintää saavutettu. Kiitokset!
Tämän palstan lukijat ja kirjoittajat pitävät arvossa foorumia, jossa keskustellaan omilla nimillä aidosti. Uskon, että kaikki toivovat jatkoa.

Kysyt, mitkä ovat fiilikset vaalikentällä.

Olen ollut hyvin kiireinen ja toiminut aiemmin asiantuntijatehtävissä, johon ei ole sopinut ehdokkuus vaaleissa (ehdokkaana olen ensikertalainen). Olen kuitenkin jonkinverran osallistunut avustajana vaalikampanjoihin useita vuosikymmeniä.

Vastaan, että fiilikset ovat nyt erittäin iloiset ja ilmapiiri innostava. Minusta vaalikentillä on tapahtunut myönteistä kehitystä siinä, että ehdokkaita esitellään muita arvostaen. Ehdokkaat itsekin esiinytyvät omassa asiassaan muita moittimatta. Aiemmin on ollut ikäviäkin ilmiöitä. En tarkoita kovasanaista ehdokkaan arvostelua, vaan suorastaan räyhäämistä ja uhkaavaa käyttäytymistä.

Mutta nyt näissä vaaleissa toimitaan aktiivisesti, väki on liikkeellä tietoa hankkimassa ja todella ollaan iloisella mielellä.

Itse olin eilen 20.10. klo 14 Soukan suuressa eläkkeensaajien vaalitaphtumassa. Väkeä oli sali täynnä, lähes 200. Ehdokkaita oli pyydetty esittäytymään yhteensä neljä ja tilaisuus kesti kaksi tuntia. Keskusteltiin ja juotiin kahvia, kiva tunnelma.

Sanoin mm. “Olen vähän alle 70v, vielä vireä ja reipas. Silti joku sanoo, että liian vanha ukko valtuustoon. Emme hyväksy ikärasismia. Siksi eläkkeensaajien pitäisi äänestää eläkeikäisiä. Väestöosuuteensa nähden valtuustoissa ovat aliedustettuja nuoret ja eläkeikäiset.”

Kiirehdin Kauklahteen, jossa oli sosialidemokraattien perinteellinen ehdokkaiden esittäytymien äänestäjille. Keskusteltiin, jaettiin esitteitä, nautittiin demarisoppaa (herneistä) ja ehdokkaat jakoivat demariruusuja.

Myöhästyin alusta puoli tuntia Soukasta ajettuani. Onneksi minullakin oli ruusuja jaettavaksi. Rakas vaimoni Marja oli kiinnittänyt ruusuihin nimeni ja ehdokasnumeroni. Pääsin mukaan fiilikseen täysin rinnoin ja minulla riitti ruusuja kun muilta jo loppui.

Kauklahti on suuren modernin Espoon sivukylä, joita on monia samanlaisia Uudellamaalla. Kyläyhteisömme on tosin muuttumassa suureksi kaupunginosaksi. Toivomme, että kylämäinen ilmapiiri voisi säilyä.

Olen Kaukalahti seuran puheenjohtaja ja haluan vaikuttaa alueemme kehittymiseen asukkaiden toivomusten mukaan. Haluamme, että Kauklahti kehittyy väestön kasvaessakin vihreä moderni puutarhakaupunki. Tästä olemme puhuneet Kauklahdessa vuosikausia.

Nurmijärveläinen valtuutettu Matti Vanhanen ei mielestämme onnistunut oikeassa muodossa esittelemään meidän visiotamme. Puutarhakaupunki sai aiheetta lunta tupiin. Meidän visiossa haluamme, että palvelut ja työpaikat ovat lähellä, mutta välttämättä tulee olla kisko-, bussi- ja autoyhteydet eri puolille.

Vaaleissa ratkaistaan, saadaanko Espoo kammettua aktiivisen maapolitiikan toteuttajaksi. Saammeko asumisen hintaa alemmas, riittävästi vuokra-asuntoja ja eri puolille Espoota tontteja omatoimisille rakentajille. Tästä olimme täällä kaikki äänestäjät ja ehdokkaat demarisoppaa syödessä samaa mieltä. Tuli oikein hyvä mieli ehdokkaalle. Kannatti olla ehdokkaana kävi miten tahansa ilalla 26.10.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Onko SDP keskustapuolue


Helsingin Sanomien perässähiihtäjän blogissa kysytään, onko SDP todella uusi keskustapuolue. Vastaan, että käytännön politiikassa se on ollut keskustapuolue jo neljä vuosikymmentä. Mutta lopetan: ideologisesti SDP kannattaa edelleen samoja perusarvoja; demokratiaa, solidaarisuutta ja vapautta, kuten 1900-luvun alussakin.

Tässä kommenttini (19.10.2008):

Onko SDP todella uusi keskustapuolue?

Tähän kysymykseen en osaa antaa tyhjentävää vastausta. En osaa, vaikka olen toiminut SDP:n järjestötehtävissä kaikilla tasoilla ja monessa ryhmässä, toimikunnassa ja vastaavassa. Olen myös poikennut aikanaan muutamaksi vuodeksi politiikkaan pääministerin ja parin muun sd-ministerin poliittiseksi sihteeriksi, jopa oto toimittajaksi.

Yritän jotain sanoa.

SDP toimi keskustassa käytännössä voimakkaammin silloin, kun kenellekään ei tullut edes mieleen sanoa SDP:tä keskustapuolueeksi. Tarkoitan aikaa, kun Suomessa oli viidenneksen kannatusta omannut kommunistinen puolue ja saman suuruinen oikeisto. Tuolloin SDP oli tekemässä kompromissia keskustalaisesti eduskunnassa, hallituksessa ja monessa kunnassa. Tuolloin maailaisliitto oli monessa asiassa myös keskustassa. SDP:tä pakotti kompromisseihin 1990-luvulle saakka aiempi perutuslaki, joka vaati suuren kannatuksen budjettilaeille talous- ja veropolitiikassa.

Kommunistien kannatus putosi alle 10% jo 1980-luvulla. Samalla vasemmistoliiton enemmistö oli muuttunut reformistiseksi, vaikka ei aina pystynyt estämään ääriradikaalisia kannanottoja. Samalla äärioikeiston (mm perustuslailliset) ärhäkyys laimentui. Myös kansallinen kokoomus lopetti vastustamasta voimkkaasti hyvinvointivaltion rakentamista. Kokoomuksen merkitävä häviö oli sosialidemokraattien johdolla toteutettu peruskoulu-uudistus jonka tuloksia nyt Pisa-tutkimusten nimellä ympäri maailmaa kiitellään.

SDP:n toiminta keskustassa helpottui kommunistien häviön ja kokoomuksen maltillistumisen myötä. Ratkaisevaa oli presidentti Mauno Koiviston päätös (valtuus oli tuolloin perustuslaissa, vaikka Paavo Väyrynen purnasi) ottaa Kokoomus hallitukseen vuonna 1987. Tämä mahdollisti sen, että SDP saattoi muodostaa hallituksen joko Keskustan tai Kokoomuksen kanssa.

Todella tärkeää oli, että Koivisto toteutti näin demokratian ja parlamentarismin Suomessa - siis vasta pari kymmentä vuotta sitten. SDP oli nyt aito keskustassa toimiva puolue jo eräiden mielestä, mutta kukaan SDP:n johdossa ei vielä nimennyt sitä keskustapuolueeksi. SDP:n sovittelukykyä ja kompromissien tekotaitoa tarvittiin vahvasti.

Uusi perustuslaki vuonna 2000 muutti täydellisesti hallituspelin säännöt ja asetelmat, kun ylisuurta eduskuntaenemmistöä ei tarvittu enää kiireellisten budjettilakien taakse. Tällä vuosituhannella erilaisten enemmistöjen saaminen tärkeiden lakien taakse eduskunnassa on nyt joustavaa ja helppoa. Liiankin helppoa siinä mielessä, että nyt saatetaan säätää lakeja liian vähäisen, suppean yhteiskunnillisen keskustelun “häiritsemättä”.

“Voidaanhan lakia tarvittaessa aina korjata”, sanotaan nyt. SDP:n sovittelukyky ja komromissitaito on vain kerta-asia. Keskeinen kompromissitekijä SDP ei enää ole. Samaan aikaan SDP:n ja SAK:n parisiteen merkitys on yhteiskunnallisen kehityksen johdosta vähentynyt.

Vastaan Unskin kysymykseen: SDP on keskustapuolue ja se on sitä todella. Mutta uusi keskustapuolue SDP ei ole, vaan se on ollut sitä jo noin neljä vuosikymmentä. Uutta on, että SDP:n sisällä on jo jonkin aikaa keskusteltu asiasta ja voimakkasti ennen viime kesän puoluekokousta. Monelle SDP:ssä nimitys keskustapuolue tuntuu uudelta ja useasta vielä vieraalta. SDP:n ulkopuolella keskustapuolue nimitys ei vielä ole saanut yleistä hyväksyntää.

Lopuksi: Täydennän edellä esittämääni.

SDP on keskustapuolue lähinnä sen käytännön kompromissikyvyn mukaisesti eduskunnassa, hallituksessa ja useissa kunnissa. Mutta ideologisesti SDP on sama perinteellisten arvojensa pohjalta toimiva puolue: demokratian, solidaarisuuden (yhtäkuin lähimmäisten kunnioittaminen), vapauden ja Suomen itsenäisyyden puolesta - kuten jo parilla vuosisadalla.

Kuten näette, Unskin kysymys on todella vaikea, enkä osannut siihen yllä täysin vastata. Mutta lupasinkin sanoa vain jotain.

lauantai 18. lokakuuta 2008

Jarkko Rahkonen - mielenkiintoinen ehdokas


Liitän tähän blogiin haastatteluni, joka on tässä:

Sarjassa mielenkiintoisia valtuustoehdokkaita, on kärjessä Jarkko Rahkonen.

Talousasiantuntija Jarkko Rahkonen on monessa suhteessa mielenkiintoinen kunnallisvaaliehdokas. Hänen tyttärensä, Susanna Rahkonen, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja on ollut jo viisi kautta, peräti 20 vuotta Espoon kaupunginvaltuustossa. Susanna Rahkonen ei ole nyt enää ehdokkaana. Marja Rahkonen, Susanna Rahkosen äiti ja Jarkon puoliso, ei ollut enää vuonna 2004 ehdokkaana mutta ehti olla SDP:n valtuustoryhmässä 24 vuotta, osan aikaa ryhmän varapuheenjohtajana ja sihteerinä."

Jarkko Rahkonen, miksi ryhdyit ehdokkaaksi?

"Tärkein syy oli monelta taholta tullut toivomus ja peräti velvoite ryhtyä ehdokkaaksi. Useat espoolaiset haluavat Rahkosen jatkavan Rahkosten, Marjan ja Susannan menestyksellistä valtuustotyötä.

Toinen syy on, että haluan olla kohdentamassa Espoon talousarviossa rahaa niihin kohteisiin, joita sosialidemokraatit pitävät tärkeinä. Poliittisen tahdon lisäksi tarvitaan ammattitaitoa vaikuttaa talousarvion sisältöön niin, että vaalilupaukset myös rahoitetaan. Olen vuosikausia ollut miljardiyritysten budjettipäällikkönä sovittelemassa rahoja useiden toivomiin tärkeisiin kohteisiin. Lisäksi pitää osata huolehtia siitä, että menot myös katetaan tuloilla. Tämä ei ole kovin helppo tehtävä.

Valtuustossa pitää olla ammattitaitoa muuttaa talousarvioehdotusta valtuuston enemmistön haluammalla tavalla. En tule tyytymään väitteeseen - ei ole rahaa tähän hyvään tarkoitukseen. Espoossa on rahaa, mutta se pitää osata kohdentaa oikein”.

Ensimmäinen tehtävä valtuustossa?

"Kaupunginvaltuutettuna ensimmäinen tehtäväni on huolehtia siitä, että Espoon satojen miljoonien eurojen rahastot sijoitetaan tuottavasti. Sietämätöntä on, että kaupungin rahastojen arvosta on menetetty vuodessa 50 miljoona euroa ( arvioin nyt jo 70 milj. euroa) salkunhoitajien heikon valvonnan johdosta.

Rahat saatiin, kun Kokoomus, Rkp ja Vihreät päättivät enemistöllään myydä Espoon Sähkön kaupungin enemmistöomistuksen ilman kilpailutusta alehintaan saksalaiselle E.ON konsernille. Sosialidemokraatit vastustivat myyntiä ja vaativat ainakin kilpailuttamista eniten tarjoavalle. Kaupungille jäi kolmanneksen omistus, joka myytiin pari vuotta sitten noin kaksi kertaa paremmalla hinnalla kuin ensimmäinen kauppa, vaikka kaupungilla ei ollut enää päätösvaltaa energian hinnoitteluun.

Arvon menetys (lokakuuhun mennessä), 50-70 miljoona euroa, on valtava summa Espoossakin. Sillä saisi uuden sairaalan tai muutaman koulun tai useiden koulujen ja päiväkotien saneerauksen. Valtuuston pitää osata valvoa paremmin yhteisen oamaisuuden ja verovarojen käyttöä. Kannatan sitä, että rahastoja puretaan niin nopeasti kuin se on taloudellisesti mahdollista ja sijoitetaan varat tuottavasti raakamaan ostoon ja asuntojen rakentamiseen. Toivon, että äänestäjät eivät tue huonosta Espoon omaisuuden hoidosta vastuussa olevaa Kokoomusta."

Jarkko Rahkosella on monipuolinen ura

Jarkko Rahkosen blogin profiilista näkyy, että hän on saanut palkkaa 11:sta eri talousjohdon tehtävästä. Lisäksi hän on toiminut kuudessa muussa merkittävässä tehtävässä mm. pääministeri Kalevi Sorsan poliittisena sihteerinä. Ennen yliopistotutkintoa Rahkonen on ollut myös useassa duunarihommassa.

Jarkko Rahkonen on toiminut myös liikenneverkkosuunnittelijana ja kaupunkisuunnittelijana, Liikenneturvan hallituksen varapuheenjohtajana sekä valtioneusoston asettamassa ympäristönsuojeluneuvostossa.

Rahkonen ilmoittaa hoitavansa nyt kuutta lastenlastaan ja toimii edelleen myös talousasiantuntijana eläkeiässkin.

”Olen vireä ja tarmokas vähän alle 70-kymppinen ja minulla on nyt aikaa valtuustotyöhön vähennetyäni muita töitäni”.

Miten ennustat vaaleissa käyvän?

"Olen tehnyt vaaliennusteita opiskeluajoista alkaen. Olen ennustanut sosialidemokraattien tuloksen vuosina 2000 ja 2004 osuvammin kuin Länsiväylä. Merkittävää on, että nyt Länsiväylä ennustaa sosialidemokraateille 12 valtuustopaikkaa, joka on yhtä paljon kuin ryhmässä nyt on (vaaleissa v.2004 saatiin 13 paikkaa, joista yksi on siirtynyt toiseen ryhmään). Ennustan sosialidemokraateille yksi tai kaksi paikkaa lisää. Meillä on nyt erittäin monipuolinen, monessa ansioitunut ehdokasjoukko, täysi sadan ehdokkaan lista".

Miten Sinulle käy?

Katson, että minulla on hyvät mahdollisuudet saada riittävästi ääniä valtuustoon.
Susanna sai viime kerralla Espoon valtuustoon 1539 ääntä ja Marjakin aikanaan satoja ääniä. Näistä Rahkosta äänestävät edelleen ehkä kolmannes eli n. 500. Näin monet ovat vakuuttaneet. Varmaan saan myös muitakin ääniä. Tiedän, että nyt halutaan nuorten ohella vahvaa kokemusta valtuustoon. Valtuustopaikkaan riittänee 400 ääntä."

maanantai 13. lokakuuta 2008

Lukekaa myös talouspolitiikasta

Lukekaa kommenttejani ajankohtaisesta talouspolitiikasta
http://jarkko-rahkosenblogi.blogspot.com

Kuntavaaleista asiaa toisessa blogissa jarkkorahkosenvaaliblogi.blogspot.com

Tässä blogissa tietoja toiminnastani