lauantai 9. marraskuuta 2013

Jarkko Rahkonen vastaa teveydenhoidon keskeisiin kysymyksiin






KYSYMYS 1
Terveyskeskusmaksu peritään usein enintään kolmelta lääkärin avosairaanhoitokäynniltä. Terveyskeskusmaksun poistaminen lääkärin  avosairaanhoitokäynniltä  kaventaisi terveyseroja ja eriarvoistumista.
Täysin eri mieltä
Osallistuin Kuluttajaparlamenttiin 1.10.2012 eduskunnan auditoriossa. Tilaisuuden äänivaltaisissa yhdistyksissä on yhtensä yli miljoona jäsentä. Terveyskeskusmaksujen poistamista kannatti 24 järjestöä ja vain yksi halusi maksut säilyttää.
Olen raportoinut tästä facebookin sivuillania ja jarkkorahkonen.valtuutettu2012.fi

KYSYMYS 2
Perusterveydenhuollon järjestäminen on terveydenhuoltolain mukaan kuntien vastuulla, mutta palvelut  voidaan tuottaa kunnan omana tai ostettuna palveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta.
Mielestäni yksityistä palvelutuotantoa tulee hyödyntää tulevaisuudessa enemmän, jos se on kunnan omaa tuotantoa kustannustehokkaampaa.
Jokseenkin eri mieltä
Kustannustehokkuutta tärkeämpää on hoidon taso ja laatu. Erikoishoidossa yksityiset yhtiöt eivät edes väitä pystyvänsä samaan kuin HUS. ERikoishoidon perusterveyden rajankäyntiä pitää uudiistaa HUS:in kanssa niin, että erikoissairaanhoitoaon soveltaen myös Espoon terveyskeskuksissa.

Entisenä suuren yrityksen laskentapäälliikönä en ole nähnyt oikein tehtyä kustannustehokkuusvertailua Espoon terveyskeskuksen ja ykstyisen ostopalvelun väliilä. Kermankuorintaa on muutamassa rutiinileikkauksessa esim suonikohjut, helpot polvinivel-ja lonkkaleikkauksissa ja silmän laserleikkauksissa niissä joku yksiyinen voi näyttää edulliselta, mutta nekin voitaisiin hoitaa HUS:in alaisissa erikoistuneiss leikkausyksiköissä. Näin niiden hyvät katteet voitaisiin käyttää hyvin kalliiden erikoisleikkausten kustannusten kattamiseen edes osittain.
KYSYMYS 3
Monikanavaista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää syytetään tehottomuudesta sekä kustannusvastuun siirto-ongelmista. Ratkaisuksi on esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta valtiolle kokonaan.
Mielestäni erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle on hyvä ratkaisu.
Jokseenkin eri mieltä
Työterveyshoito on oma järjestelmänsä jossa perushoito ja erikoissairaanhoito on samassa järjestelmässä myös rahoituksen osalta ja on asiakkaalle maksuton.
Samaa järjestelyä on toteutettava lasten ja työttömien ja eläkkeensaajiien perusterveyden hoidosta vastaavien terveyskeskusten toiminnassa. Tervyskeskusten toiminta on uudistettava niin, että niissä on myös erikoissairaanhoitoa yleisimpien vaivojen osalta ja hoito maksuton. Terveyskeskusten erikoissairraanhoiidosta sovitaan HUS:in kanssa jolla on sen hoidollinen vastuu.

Terveyskeskusten johtamisjärjestelmä tulee uudistaa parhaan johtamistiedon avulla tehokkaaksi. Työvastuut, työnjaot ja työajat on järjesrtettävä joustavsti niin, että henkilöstö kokee tyydytystä potilastyön tuloksellisuuden ansiosta. Henkilöstön vaihtuvuus vähenee.

Hyvin vaativa erikoissairanhoito tulisi olla viidessä yliopistollisessa erikoissairaalapiirissä ja valtion vastuulla.
Potilaan hoidon kannalta edellä esittämäni uudistus on hyvä ja taloudellinen.


KYSYMYS 4
Kunnat saavat valtiolta rahoitustukea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksina palvelujen  järjestämiseen.
Mielestäni valtion pitäisi velvoittaa kunnat korvamerkitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet selkeästi tiettyihin palveluihin.
Täysin eri mieltä
Terveydenhuollon valtionosuudet on korvamerkittävä jotta asetetut tavoitteet saavutetaan taloudellisesti.

Entisenä suuren yrityksen laskentapäällikkönä ja budjettipäällikkönä tiedän että tämä on välttämtöntä. Kaikissa menestyvissä liikeyrityksissä laskentatoimi on järjrestetty niin että kulut saadaan kustannuspaikoittain, tehtävittäin ja kustannuslajettaiin. Esittämäni laskentatoimen perusluokittelu mahdollistaa monenlaisten tunnuslukujen esittämisen ja tuloksellisen johtamisen

KYSYMYS 5
Palvelusetelin käytöllä halutaan lisätä käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan  palveluita kunnan hyväksymiltä palvelujen tuottajilta.
Mielestäni palveluseteliä on voitava täydentää omalla rahalla, jotta voi hankkia sosiaali– ja terveydenhuollon  palvelut haluamaltaan tuottajalta.
Jokseenkin samaa mieltä
Palvelusetelin käyttämien potilaiden haluttujen hoitotulosten ja koko hoitojärjestelmän tuloksellisuuden sxaavuttamiseksi edellyttää, että paikkakunnalla on useita kilpilukykyisiä palvelujen tarjoajia. Mikäli palvelun tarjoajia on vain pari kolme ei synny riittävää palvelujen vaihtoehtoja asiakkaalle eikä riittävää kilpailua hoitojärjestelmän taloudellisuuden saavuttamiseksi. Palvelusetelien käyttö edellyttää myös kunnan toimesta laadun valvontaa potilaiden tukena ja uusien palveluntarjoajien, yritysten seulontaa.
Yleensä -vastuksessani nro 4 - kuvattu uusittu terveyskeskusjärjestelmä on potilaiden hoidon kannalta selvästi edullisempi kuin yleinen palvelusetelijärjestelmä. Tätä oliisi sovellettava vain selvästi rajattujen hoitojen ostamiseen, jolloin myös omaa rahaa voitaisiin käyttää täydentäjänä.
Väestön ikääntyminen ja hoidon tarpeiden kasvu edellyttää tarkaa talouden hoitoa.

KYSYMYS 6
Osa kunnista on vaikeuksissa selvitä lakisääteisistä perustehtävistään. Kuntauudistus tähtää vahvoihin peruskuntiin, jotka kykenevät kantamaan vastuun palveluista ja niiden laadusta.
Mielestäni on hyvä, että palvelujen saatavuus ja laatu ovat kohdallaan, vaikka palvelut olisivatkin pidemmän matkan päässä.
Jokseenkin samaa mieltä
Vastaan jokseenkin, koska järjestelmää pitää töydentää terveyskioskeilla yleisten rutiininomisten vaivojen hoitoon seulontaan. Potilaan kannalta pitkien matkojen välttäminen ja samalla terveyskeskuksen paineien vähentäminen parantaa potiliaiden terveydenhoitoa ja terveyskeskusten taloudellisuutta.

KYSYMYS 7
Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin mukaan meillä on kattava julkinen perusterveydenhuolto, mutta neljännes väestöstä odottaa lääkärille pääsyä yli kuukauden.
Mielestäni hoitojonojen poistaminen on hoidettava ensisijaisesti ostamalla lääkärin vastaanottoaikoja yksityiseltä puolelta.
Täysin eri mieltä
Ensisijisesti on uudistettava terveyskeskusten toiminta vastuksessani nro 4 esitetyllä tavalla. Näin menetellen jonot voidaan täysin poistaa.
Lääkäriliiton johtaja Pärnänen esitti 1.10.2012 Kuluttajaparlamentissa euskunnan auditoriossa että on täysin mahdollista uudistaa järjestelmä niin, että kiireettömissäkin hoidossa pääsee lääkäriin KOLMESSA PÄIVÄSSÄ.
Kysymyksen yksityinen hoito ei voi mitenkään ratkaista -ei millään rahall - terveydenhoidon perusongelmia, perustehtäviä. Välttämätöntä on uudistaa kuntien ja valtion vastuulla olevaa terveydenhoitoa niin, että kaikki saavat hyvän hoidon kohtuuajassa, jopa kolmessa päivässä ja taloudellisesti

KYSYMYS 8
90-luvun laman myötä karsittiin rajusti lasten- ja nuorten ennaltaehkäiseviä mielenterveyspalveluita ja säästöt kääntyivät myöhemmin lisäkustannuksiksi korjaavissa palveluissa. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluita ollaan taas karsimassa.
Kunnan on turvattava lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut rahoittamalla ne vaikka kunnallisveroa lisäämällä.
Täysin samaa mieltä
Toimintoja uudistamalla voidaan selvitä ilman veronkorotuksia tästä syystä Espoossa. Pienemmissä kunnissa tarvitaan kuntauudistusta asian hoitamiseksi.

KYSYMYS 9
80 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista syntyy viimeisen kahden elinvuoden aikana.
Mielestäni saadakseen kaiken mahdollisen hoidon potilaan tulee rahoittaa osittain hoitonsa itse ,esimerkiksi myymällä omaisuuttaan.
Jokseenkin samaa mieltä
Perusterveyden tulee olla kaikille ikäihmisille verovaroin kustannettua. Myös eläkkeensaajat maksavat veroja. Vastasin tässä jokseenkin samaa mieltä, koska erityisplvelujen ostoon voi tarvita omaisuuden myyntiä. Omisuus on ikäihmisen omaa ja sen käytöstä hän saa itse päättää ja uskon että perilliset sen hyväksyvät - ainakin useimmat,

KYSYMYS 10
Hoitotakuun mukaan potilaan on päästävä hoitoon viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sairauden  toteamisesta.
Mielestäni hoitotakuusta on pidettävä kiinni vaikka kunnallisveroa nostamalla.
Täysin samaa mieltä
Vastuksessani nro 4 esitin terveydenhoidon uudistamista joka on mahdollista kunnllisveroa nostamatta Espoossa . Myöhemmin viittasin Lääkäriliiton Pärnäsen näkemykseen, että järjestelmä on mahdollista uudistaa niin että kiireettömissäkin hoidoissa pääsee lääkäriin kolmessa päivässä.
Pienemmissä kunnissa tilanne on toinen ja niissä tarvitaan veronkorotuksia tai nykyistä vahvempia kuntia.

KYSYMYS 11
Kunnat kilpailuttavat ulkoistettuja ikäihmisten palveluita tietyin väliajoin.
Mielestäni kilpailuttaminen on perusteltua kunnan taloudellisen tilanteen vuoksi, vaikka se johtaisi siihen, että ikäihmiset joutuisivat vaihtamaan hoitopaikkaa kahden vuoden välein.
Täysin eri mieltä
Ehdokas ei ole kommentoinut tätä kysymystä. Koska kysymys on epärelevantti Espoossa

KYSYMYS 12
Tuhannet terveydenhuollon ammattilaiset eivät työskentele alallaan huonojen työolojen vuoksi. Samaan aikaan Suomeen rekrytoidaan sairaanhoitajia ulkomailta työvoimavajeen kattamiseksi.
Mielestäni kuntien on terästäydyttävä työnantajina ja tehtävä merkittäviä taloudellisia satsauksia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden alalla pysymiseen.
Täysin samaa mieltä
Tärkeää on uudistaa koko teveyeydenhoidon johtamisjärjestelmä - katso vastaus nro 4. Vastuut, työnjaot ja työajat on toteutettava joustavsti niin, että henkilöstö kokee työolosuhteet motivoiviksi ja työajat helpottavat lastenhoitoa ja täydennysopiskelua. Henkilöstön bonuspalkkiot tavoitteiden hyvästä saavuttamisesta voidaan ottaa käyttöön.

KYSYMYS 13
Tutkimusten mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja niiden ylläpito on kallista ja tehotonta.
Mielestäni kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee luopua omista tietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa kokonaisvastuun on siirryttävä valtiolle.
Jokseenkin eri mieltä
Olen aikanaan ollut tietojärjestelmien suunnittelijana ja vuosia suuren atk-keskuksen suunnittelupäällikkönä ja tiedän miten tietojärjestelmien uusiminen pitää orgnisoida. Tietojärjestelmän teettäjän tulee selvittää eri käyttäjien tarpeet ja rajattava suuret osakokonaisuudet joiden toteuttaminen tulee kilpailuttaa.
Kokemukseni mukaan sama tietojärjestelmä voi vaatia jopa kymmenkertaiset kustannukset huonosti johdetulta yritykseltä.
Valitettavasti en usko, että vastuun siirtäminen koko yhtenäisjärjestelmästä valtiolle on mahdollista kohtuuajassa 3-4 vuotta. Järjestelmää on uudistettava niin, että potilaskohtaiset tiedot siirretään siraanhoitopiiriin uuteen kaikkien potiliaiden tiedot sisältävään tiedostoon johon kuntien terveyskeskuksilla on käyttöoikeus omien asukkaidensa osalta.
Esitän, että koko uuden tietojärjestelmän perusyksiköksi tulee ottaa kunnan asukas, potiilas joka omstaa tietonsa. Potilastietoyksiköistä ja niiden tietojen muutoksista kootaan uusi tietojärjestelmä.

KYSYMYS 14
Äitiysneuvolatoimintaan on viime aikoina kohdistunut suuria rakenteellisia ja sisällöllisiä muutoksia. Synnyttäjien keski-ikä on noussut, sairastavuus ja päihde- ja mielenterveysongelmat sekä monikulttuurisuus ovat lisääntyneet. Palvelujen järjestämisessä on epäyhtenäisyyttä, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Mielestäni on tärkeää, että valtakunnalliset äitiysneuvolatoiminnan laatukriteerit ovat lainsäädännön tasolla eikä kuntien itsensä päätettäviä.
Täysin samaa mieltä
Ehdokas ei ole kommentoinut tätä kysymystä.

KYSYMYS 15
Terveydenhuollon ammattilaisten välistä työnjakoa on kehitetty ja potilaan hoidon sujuvuutta on parannettu. Esimerkkinä ovat rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneet sairaanhoitajat terveyskeskuksissa.
Täysin samaa mieltä
Kysymyksen suuntaus on erittäin hyöyllinen potilaan, lääkärin, hoitajan ja koko hoitojärjestelmän kannalta. Tällä tiellä pitää jatkaa.
KYSYMYS 16
2013 voimaan tuleva Potilasdirektiivi edellyttää, että Suomen on määriteltävä terveydenhuollon palvelut, joihin suomalaisilla on oikeus hakeutua julkisin varoin kustannettuna joko Suomessa tai toisessa EU – maassa.Mielestäni nämä palvelut on määriteltävä valtakunnallisesti eikä kuntakohtaisesti.
Täysin samaa mieltä
Ehdokas ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS 17
Kansainvälisten tutkimusten mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden korkeampi koulutustaso ja osaaminen vähentää jopa potilaskuolleisuutta.
Mielestäni nykytilanteessa on tärkeintä, että on riittävästi käsipareja työtä tekemässä, sillä työtä tekemällä oppii ja kustannukset on aina ensisijaisesti huomioitava.
Täysin samaa mieltä
Ehdokas ei ole kommentoinut tätä kysymystä.
KYSYMYS 18
Suomalainen päivähoito on subjektiivisena oikeutena mahdollistanut perheiden tasa-arvoa. Asetuksella on säädetty lasten ja kasvattajien minimimäärästä.
Mielestäni tulevaisuudessakin päivähoidon asetuksen mukainen lasten ja kasvattajien välinen suhde on säilytettävä.
Täysin samaa mieltä
Ehdokas ei ole kommentoinut tätä kysymystä.

KYSYMYS 19
Tutkimusten mukaan toimivat kuntoutuksen (esimerkiksi fysio- ja toimintaterapia) palveluketjut esimerkiksi leikkausten jälkeen nopeuttavat toipumista ja parantavat toimintakykyä. Kuntoutuksen toteutumisessa kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla maata ja kuntoutuksen palveluketju voi katketa potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
Mielestäni kuntien pitää kuitenkin saada itse päättää kuntoutuspalveluiden sisällöstä ja järjestämisestä.
Täysin samaa mieltä
Katson, että Espoon tulee päättää espoolaisten kuntoutuksesta


KYSYMYS 20
Terveydenhuollon erityspalvelujen (esimerkiksi röntgenkuvaukset) teknologian kehitys on nopeaa ja vaatii aiempaa enemmän alan erikoisosaamista. Erityispalvelujen kustannustehokas ja laadun kannalta hyvä tapa on tuottaa ne keskitetysti sairaanhoitopiirin sairaalassa.
Mielestäni tulevaisuudessa on keskitettävä erityispalvelut erikoissairaanhoidon sairaaloihin.
Täysin samaa mieltä
Tämä on toteutumassa HUS:ssa ja on hyväksi havaittu
KYSYMYS 21
Alkoholin liikakäytön, tupakoinnin, päihteiden väärinkäytön, ylipainon tai muiden elintapoihin liittyvien terveysongelmien hoito on pääasiassa julkisesti rahoitettua.
Mielestäni näiden elintapoihin ja omiin valintoihin liittyvien sairauksien hoitoon liittyviä kustannuksia tulee tulevaisuudessa siirtää julkisesta rahoituksesta enemmän yksilölle itselleen.
Jokseenkin samaa mieltä
Sanon vähän toisin, en sano siirtää kustannuksia. Sanon ihmisten omaa vastuuta em aineiden väärinkäytön vähentämisestä ja terveiden elintapojen omaksumisesta tulee lisätä. Onnistumalla tässä kustannukset vähenvät jopa merkittävästi.


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)