Yhteiskunnallisesta toiminasta/Jarkko Rahkonen

MOTTO
Tuloksellinen toiminta edellyttää hyvää yhteistyötä eri yhteisöjen ja puolueiden edustajien kanssa. Työtovereiden työpanosta ja ideoita tulee arvostaa. Työyhteisössä sopimuksia esimiesten ja muiden kanssa pitää noudattaa. Tavoitteiden saavuttaminen palkitsee riittävästi ilman turhaa julkista mainontaa. Näitä periaatteita noudattaen olen monessa onnistunut/Jarkko Rahkonen

Jarkko Rahkosen yhteiskunnallisesta toiminnasta yhteisöissä, SDP:ssä sekä kunnissa ja valtiolla

1. Arvot

Olen suorittanut asevelvollisuuteni ja minulle on annettu luutnantin arvo 6.12. 1975. Olen suorittanut valtakunnallisen maanpuolustuskurssin nro57.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto on myöntänyt minulle v 1989 Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin. SDP on myöntänyt minulle Rafael Paasio-mitalin v. 2008.

Tie-ja vesirakennushallituksessa toimiessani 1960-luvulla havaitsin tarvetta vaikuttaa liikennepolitiikan uudistamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieverkkosuunnittelijana näin tarpeelliseksi kehittää tieverkkojen suunnittelua yhdyskuntasuunnittelun osa-alueena. Samalla halusin vaikuttaa liikenneturvallisuuden edistämiseen eri yhtöisöjenkin kautta.

Turun telakan levyseppänä opin näkemään miten tärkeätä on vaikuttaa yhteiskunnallisten päättäjien avulla työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin. Perheellisenä opin näkemään miten kansalaisten hyvinvointia pitää kehittää ja miten puoluiden kautta asioihn voi vaikuttaa. Merkittävä yhteiskunnallinen heräämiseni tapahtui vuonna 1956 kun Turun linja-autoasemalla seurasin sivussa yleislakossa olevien työntekijöiden ja ratsupoliisien törmäilyä. Telakalla opin käytännössä reformistisen vähitellen tapahtuvan uudituksen johtavan paremmin tavoitteeseen kuin voimakas näkyvä vaatimusten esittäminen jota esiintyi Turun telakalla. Tätä näkemystä tuki myös yhteiskunnallisiin tutkimuksiin tutustuminen. Elämäni valinta vaikuttamistieksi oli siten luonnollisesti SDP.

2. Toimintani SDP:ssä

Olen ollut SDP:n vapaajäsen vuodesta 1998. Tätä ennen olen toimnut sen monissa tehtävävissä monella tasolla.Tämän johdosta minulle myönnettiin Paasio-mitali vuonna 2008

2.1 Ensimmäinen SDP:n puoluetason tehtävä oli vastaperustetun liikenne-ja viestintäpoliittisen työryhmän sihteerin tehtävä 1971-74 ollessani tvh:ssa mm. liikenneverkkojen sunnittelijana. Tämän jälkeen olin sen varapuheenjohtajana ja myöhemmin monessa muussa työryhmässä eri tehtävissä.

2.2 Ministerien avustajana

Vuoden 1972 keväästä syksyyn toimineessa Paasion työväenhallituksessa toimin liikenneministeri Valde Nevalaisen poliittisena sihteerinä.

Vuosina 1972-75 toimin Sorsan hallituksessa II valtiovarainministeri Esko Niskasen poliittisena sihteerinä sekä samalla ministeriryhmän sihteerinä ja kaikkien sihteerien ryhmän vetäjänä. Vuonna 1975 olin myös pääministeri Kalevi Sorsan pääministerin sihteerin virassa. Toimin myös työhön liittyen valtiovarainministeriön johtoryhmässä sekä eräissä ministerityöryhmissä. Tuolloin toteutettiin tärkeitä hyvinvointiuudistuksia, joita nyt pidetään itsestään selvinä. Toteutettiin myös puolisoiden erillisverotus osan keskustapuolueesta vastustaessa. Tuolloin koettiin ensimmäinen öljykriisi, joka selvitettiin.

Tehtäviini kuului myös osallistua puoluetoimikunnan (nyk. puoluehallitus) kokouksiin ja puolueen talouspoliittisen työryhmän työhön ja asiantuntijana puoluekokouksien työhön.

Tärkeä tehtävä oli myös tuottaa taustatietoa puolueen lehden päätoimittaja Aimo Kairamon ja tiedotuspäällikkö Lauri Sivosen käyttöön. Tässä työssä tein myös pohjaesityksiä lehtemme pääkirjoituksiksi.

Yhteenvetona totean, että minulla oli puolueen edustajana erittäin hyvä yhteistyö eri suuntiin myös muiden puolueiden edustajiin tarvittaessa. Yritin välttää kärjistyksiä mikä helpotti yhteistyöstä. Kun en ollut pyrkimässä vaalien kautta mihinkään minulla ei ollut tarvetta etsiä mainetta julkisuuden kautta.

Sorsan I hallituksessa päämin. Kalevi Sorsan toivomuksesta (minulle yksityisesti antama tehtävä) tehtävänäni oli pitää päämin. kaikesta ajantasalla budjetin ja talouspoliitikan valmistelussa. Minun tuli toimia niin että yhteistyötä valtiovarainministeri Johannes Virolaisen kanssa ei meidän taholta vaikeuteta eikä vaaranneta hallituksen talouspolitiikan toteuttamista. Toimin tuolloin valtiovarai misteriön johtoryhmässä ja eräissä Virolaisen johtamissa ministeriyhmissä demarien puhevallalla kun oma ministerimme ei osallistunut kokoukseen. Toisinaan Virolainen pyysi minulta jotain tärkeää valmisteluasiakirjaa eikä omalta polittiselta sihteeriltään, johon hän ei kaikessa luottanut puolueensa sisäisistä syistä.

Kuuluin valtiovarainministeri Virolaisen johtamaan Suomen delegaatioon World Bankin vuosikokouksessa. Tehtäväni koota tausta-aineistoa ja informoida kaikesta tarpeellisesta mitä tuli tietooni aiheesta ennen kokousta ja sen aikana. Johannes Virolainen kiitteli toimintaani ja suhtautui minuun hyvin luottamuksellisesti. Kokouksen lomassa hän pyysi minut seurakseen lounaalle. Hän halusi kuulla mitä mieltä minä nuorempana miehenä olen hänen pulmistaan ensimmäisen vaimonsa kanssa. Asia ei ollut vielä silloin julkinen. Hänen kertomansa esimerkit olivat sellaisia että tuin hänen omia johtopäätöksiään asiassa, minun sukupolveni hyväksyy myös eron viimeisenä keinona ratkaista ongelma. Sanoin vielä että jos mies on tehnyt kaiken mahdollisen sovun puolesta eikä tilanne helpotu on tehtävissä vain yksi ratkaisu. Sanoin vielä että minun ikäpolveni ymmärtää asian, mutta yli kuusikymppiset tuomitsevat. Lisäsin vielä että omat kristillset vanhempani evät hyväksy avioeroa, vaikka aviosuhde olisi jatkuvaa kärsimystä. Arvostan Virolaista minsterinä ja ihmisenä. Arvostan erityisesti sitä miten hän suhtautui nuorempaan avustajaan vaikka tämä oli eri puolueesta. Tämän lisäyksen tein 02.01.  esimerkkinä siitä mitä eri puolueiden edustajien hyvä yhteistyö käytännössä voi olla.

Toivon että minulla olisi joskus vielä aikaa kirjoittaa kokemuksistani yhteistyöstä suuresti arvostamieni oppi-isinäni pitämieni Rafael Paasion, Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan kanssa. Myös käsitykseni Johannes Virolaisesta ministerinä ja ihimisenä haluaisin kertoa. Minulla on useita puolueeni ministereinä toimineita ja muissa tärkeissä tehävissä toimineita ystäviä joiden hyvistä aikaansaannoista haluaisin kertoa omin sanoin kun aikaa saan.

2.3 Piirikokous

Uudenmaan Sos. dem. piirin piirkokouksiiin olen osallistunut 1970-luvulta noin 95prosenttisesti ja tehnyt aloitteita ja vaalityötä aktiivisesti.

2.4 Kunnallisjärjestö

Espoon sos dem kunnallisjärjestön edustajiston kokouksiin olen osallistunut 1970-luvulta ja vielä vv 2014-15.

Kunnallistoimikunnassa olen toiminut 1970-luvulla ja uudestaan pari vuosikymmentä vuoteen 2008. Olen toiminut kunnallisjärjestön hallituksessa uudelleen vuodesta 2017. Useita vuosia toimin sen taloustyöryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut myös vaalipäällikkönä 2004 sekä kunnallisjärjestön lehden Espoon Ruusun päätoimittajana. Lukuisia ovat olleet tehtävät ja talkootyön määrä kunnllisjärjestössä.

2.5 Puolueosastot

Espoossa olen toiminut 1970-luvulta kolmessa puolueosastossa johtokunnassa ja useissa muissa tehtävissä vuodesta 1977. Helsingissä toimin Eiran sos.dem. yhdistyksen puheenjohtajana 1971-73, erosin siksi kun tulin valituksi hallitusryhmän tehtäviin etten joutuisi ristiriitatilanteisiin työni vuoksi.

2.6 Muu toiminta

Olen kirjoitellut ahkerasti yhteiskunnllisista asioista ja SDP:n toiminnan kehittämisestä.

Olen osallistunut pyydettynä ja nimettynä lukuisiin kokouksiin ja myös kansainvälisiin tehtäviin.

2.7 Vaalien ehdokkaana

Ennen vuotta 2008 en ole ollut yleisissä vaaleissa ehdokkaana.

Velvollisuudesta suostuin ikäihmisten ehdokkaaksi vuoden 2008 kuntavaaleihin, koska lautakuntaan ei voitu valita muita kuin ehdokkaina olleita. Suostuesssani ehdokkuutteen vastasin, että tehtävä on melko mahdoton jollei ole aiemmin allut kaupunginvaltuutettuna, sillä ikäihmistä alle 10% äänestää toista ikäihimistä ja nuoremmista korkeintaan lähisukulaiset. Sain kuitenkin kohtuullisen paljon ääniä omalta alueelta mutta muualta Espoosta vain hajaääniä. Velvollisuus tuli täytettyä kun ehdokaslistalle ei ollut nyt tunkua täällä. Kuntavaaleissa sain riittävästi ääniä varavaltuutetuksi ja valtjuustoryhmän jäseneksi. Osallistuin useisiin valuuston kokouksiin ja pidin valtuutopuheita ja sain esityksiä eteenpäin.

Olin Espoon kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä vv 2009-2013.

Espoon eläkkeensaajien nimämänä olin Espoon kaupungin Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana vv 2009-2013 puheenjohtaja Aaro Peuraniemen jälkeen.

Kuntavaaleissa v2012 olin ehdokkaana ja sain riittävästi ääniä varavaltuutetuksi ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäseneksi. Valtuutettuna pääsin tekemään kaupunginvaltuuston kokouksessa 04.12.2013 toivomuksen kaupungin vuoden 2014 talousarvioon otettavaksi riittävät määrärahat 01.07.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden tuottamiseksi. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti. Olen osallistunut valtuutettuna kaupunginvaltuuston kokouksiin useita kertoja vuosina 20143-2017 Olen toiminut aktiivisesti valtuustoryhmän kokouksissa sekä kutsusta monen yhteisön tilaisuuksissa.

3 Toimintani kunnallisissa tehtävissä

3.1 Tilintarkastajana
Toimin pääasiassa valtakunnan tason tehtävissä. Mutta suostuin Espoon tilintarkastajiin Seppo Linblomin varajäseneksi ja jäsenksi hänen jälkeensä vuonna 1982. Vuonna 1983 vaalien jälkeen minut valittiin tilintarkastajien puheenjohtajaksi. Tuolloin kaupungin tilintarkastajien tehtäviin kuului myös ulkoinen tilintarkastus ja valtion tukien lainmukaisen käytön valvonta. Työkenttä oli jaettu jaostoihin, jolloin puheenjohtaja vastasi koko tilintarkastajakunnan hyvästä yhteistöstä ja aktiivisesta asiallisesta tarkastustyöstä. Erityisenä tehtävänäni oli kaupunginhallituksen toiminnan valvonta ja valtuuston päättämän talousarvion ja sen muiden päätösten toteuttamisen valvonta.

Tilintarkastajien hyvän yhteistyön ja aktiivsiuuden ansiosta saimme paljon parannuksia toimintaan valtuuston ja erityisesti asukkaiden kannalta. Kaivelemaan on jäänyt vain se että en saanut silloin järkevöitettyä Espoon tietojärjestelmien suunnittelua ja tietokoneiden käyttöä. Tuohon aikaan, siis 1980-luvun alussa, olin alan huippuosaaja ja olin ottanut tietotekniikassa päätteet laajamittaisesti käyttöön Espoota paljon suuremmassa organisaatiossa. Mutta Espoossa en onnistunut silloin eikä se olisi ollut mahdollista edes ajankäyttöäni lisäämällä, koska ensin olisi pitänyt saada asiaan vaikuttavat henkilot koulutettua ja opetettua oikein kilpailuttamaan tietojärjestelmien toimittajia. Tämä oli painava syy miksi en pyrkinyt vaalien jälkeen jatkamaan kaupungin tilintarkastajan tehtävässä.

Olin Espoon kaupungin ympäristölautakunnan jäsenenä vv 2009-2013.

Espoon eläkkeensaajien yhdistysten nimämänä olin Espoon kaupungin Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana vv 2009-2013 puheenjohtaja Aaro Peuraniemen jälkeen.

3.2 Kauklahti

Vuonna 2008 päättyneellä valtuustokaudella toimin Kauklahden alueneuvottelukunnan puheenjohtajana v2005 ja jäsenenä 2005-08. Tämänkin jälkeen olen osallistunut asukasfoorumeihin.

3.3Kauklahti seuran puheenjohtajana toimin samoihin aikoihin vv 2006-2013 . Etsimme uutta puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä pitkään mutta tuloksetta. Kunnes saatiin seuraajaksi puheenjohtajaksi tyttäreni Susanna Rahkonen keväällä 2013. Vaikeutena oli kymmenjäsenisen. johtokunnan jäsenten samisen ohella päätösvaltaisten kokousten saaminen koolle. Kaukalahtiseura on toiminut ansiokkaasti vuosina 2013- 2018. Tästä on osoituksena Kauklahden valinta vuoden kaupunginosaksi vuonna 2018 Suomessa. Ehdokkaita oli kolmesta sadasta kunnasta.

Kauklahden asukasfoorumin jäsen olen ollut keväästä 2013 alkaen.

3.4 Kauklahden eläkkeensaajien sihteerinä olen toiminut vuodesta 2003 vuoden 2013 loppuun. Samalla olen toiminut Espoon eläkkeensaajien yhdistysten yhteistoiminnassa ja niiden aluetoimikunnassa..

Eläkkeensaajien Uudenmaan piirikokousedustajana olen toiminut vuodesta 2006  pari kautta. 

3.5 Espoon valppaaat kuluttajat ryn sihteerinä olen toiminut vuodesta 2000 sekä

toiminut muissakin yhteisöissä joita en ole edellä maininnut.

4. Toimintaani eräissä yhteisöissä

4.1 EKL:n, Eläkkeensaajien keskusliitton, liittokokousedustajana v 2008,2011 ja 2014
Kuluttajaliiton liittokokousedustajana ja mukana monessa sen toiminnassa

4.2 Yhteiskuntasuunnittelun seura ry

Eräät arkkitehdit, tieinsinöörit, maanmittarit ja yhteiskuntasuunnittelijat olivat perustaneet Yhdyskuntasuunnittelun seuran, sittemmin Yhteiskuntasuunnittelun seura. Yhdistyksen toiminta liittyi läheisesti silloiseen päätoimeeni tieverkkosuunnittelijana joten minut oli helppo vetää sen toimintaan mukaan. Aluksi toimin eri sihteerin tehtävissä. Suuri työ oli kesällä 1968 toimia kaksiviikoisen yhdyskuntasuunnitteluseminaarin pääsihteerinä Jyväskylän yliopiston kesän yhteydessä. Minut valittiin myös Yhdyskuntasuunnittelulehden toimitusihteeriksi ja sitten päätoimittajaksi. Lehti oli arvostettu ja luettu. Noin vuonna 1970 riippumattoman mainostoimiston lukijatutkimuksen mukaan lehti oli erittäin arvostettu ja luettu voittaen lukijoiden arvostelussa jopa Arkkitehti-lehden.

4.3 Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö

Olin keskeisenä vaikuttajana perustamassa liikennepoliittinen yhdistys Enemmistöä 1960-luvun lopulla ja alkuvuosina sen johtokunnassa. Kannustimena oli amerikkalisen Wilbur Smithin suunnitteluyrityksen Helsingin keskustan kattava valtavien moottoriteiden suunnitelma. Helsinki oli ikäänkuin toisiaan risteävien moottoriteiden alle jäänyt suuri liikennealue. Ihmettelimme mihin ehdotettuja teitä tarvitaan, minne niitä käyttävät pyrkivät, missä asuvat ja tekevät töitä kun tiet peittävät kaiken. Yhdistys vaikutti suuresti muidenkin liikenteenkäyttäjäryhmien kuin autoilijoiden tarpeiden huomioon ottamiseen liikenteen suunnittelussa. Syntyi uusi merkittävä kevyen liikenteen suunnittelukultturi.

4.4 Liikenneturva

Liikenneturva oli alalla vaikuttavien yhteisöjen järjestö jolla oli myös julkisia tehtäviä. Toimin sen valtuuskunnan jäsenenä ja hallituksen varapuheejohtajana 1974-81. Tärkein saavutus oli tiekohtaisten nopeusrajoitusten toteuttaminen sekä kuljettajien turvavyöpakko. Tässä tehtävässä jouduin aluksi koppalakkisten autoklubilaisten ankarien hyökkäysten kohteeksi. Lahden liikenteenturvallisuuspäivillä noin vuonna 1975 pidin esitelmän jossa vaadin ohjelmaa vuotuisten liikennekuolemien puolittamiseksi. Yhteiskuntasuunnittelulehden takakanteen otin päätoimittajana kaikkien liikenteessä kuolleiden kuolinilmoitusten otteet. Tällä oli voimakas herätevaikutus liikenneturvallisuustyöhön

SDP:n kanta ratkaisi valtakunnallisten tiekohtaisten nopeusrajoitusten toteuttamisen. SDP:n kannan ratkaisi puoluetoimikunta ja sen puheenjohtaja Rafael Paasio jonka johdolla esittämäni nopeusrajoitus hyväksyttiin. Puoluesihteeriä en ollut saanut vielä silloin kannattajaksi, mutta myöhemmin pääministerinä Kalevi Sorsa kiitteli päätöksen toteuttamista. Toimin tuolloin paljon yhteistyössä Ilkka Taipaleen kanssa ja muistan miten hän perusteli ”nopeusrajoituksilla saadaan enemmän aikaan kuin useimmilla kansanterveystoimilla ihmishenkien säästämisessä ja kärsimysten vähentämisessä”

Kaikkia yhteisöjä joissa toimin en ole edellä maininnut enkä kansainvälisiä yhteisöjä joiden toimintaan olen jotenkin osallistunut

5. Toimintani valtion elimissä

Ympäristönsuojeluneuvosto

5.1 Ympäristönsuojeluneuvosto oli valtioneuvoston asettama sisäasianministeriön yhteydessä toiminut elin. Olin siinä ensin varajäsenenä 1973-76 ja jäsen 1977-1983 sekä sen ympäristönsuojelujaoston puheenjohtaja 1977-83. Ehdotin lakia jälellä olevien koskien säilyttämiseksi ja sain ehdotukseni taakse jaoston ja koko neuvoston. Ministeriö laati lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyi sen, viimeiset kosket pelastettiin.

Päätimme eräät jäsenet ympäristönsuojeluneuvostossa vuonna 1981 laatia ehdotuksen uudesta ympäristöministeriöstä. Asiaa valmisteltiin johdollani suojelujaoston useissa kokouksissa ja lopulta päädyttiin yhteisymmärrykseen uuden ministeriön tehtävistä ja valtuuksista. Silloinen keskustapuolue vastusti ympäristöministeriötä ankarasti. Pyysin yksityisesti Kalevi Sorsalta valtuudet neuvotella kokoomuksen ja muiden puolueiden ympäristönsuojeluneuvoston jäsenten kanssa vaikka keskusta vastustaa. Kokoomuksessa tunnettu hyönteisprofessori Martti Markkula (veljenpoika on Markku Markkula Espoon kaupunkisuunnitelulautakunnan monivuotinen puheenjohtaja) ja minä sovimme yhteistyöstä ja saimme suojelujaostossa ja koko neuvostossa esityksen uuden hallituksen ohjelmaneuvottelijoille ympäristöministeriön perustamisesta ja sen tehtävistä ja valtuuksista. Seuraavaan hallitukseen tuli sisäasianministeriksi Matti Ahde, jolla oli poliittiset taidot toteuttaa uuden Ympäristöministeriön perustaminen

Laaja yleisen mielipiteen kannatus auttoi esityksen hyväksymistä ja hallitusohjelmaan otettiin uusi ympäristöministeriö. Tämä sopimus oli myös ensimmäinen (tietääkö joku aiemman soimuksen?) valtakunnan tason poliittinen sopimus sosialidemokraattien ja kokoomuksen välillä. Samalla se ennakoi tulevaa hallitusyhteistyötä vuonna 1987 aloittaneessa hallituksessa johon kookoomus pääsi presidentti Mauno Koiviston ansiosta pitkän paitsiossa olon jälkeen.Ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde

5.2 Etelä-Suomen satamatoimikunta

Etelä-Suomen satamatoimikunnan (liikennemisteriön perustama) tehtävänä oli tehostaa satamien työnjakoa ja yhteistyötä eri liikennemuotojen kanssa. Satamatoiminta oli tuolloinkin kunnallista toimintaa ja sillä yhteinen Satamaliitto-järjestö. Toimikunnan puheenjohtajana oli pääjohtaja Simo Jaatinen ja toimin sen sihteerinä vv 1967-69. Jaatisen kanssa meillä oli erittäin hyvä yhteistyö jos niin voi sanoa kun olin vielä oppipoika.

Toimikunta esitti uuden mm. konttijärjestelmän edistämistä, laivan lastien ennkkoinformoinintia määräsatamallle jo lastaussatamasta lähdettäessä. Tarkoitus oli helpottaa jatkokuljetuksia junilla ja autoilla sekä säästää huomattavia kustannuksia silloiseen käytöntöön verrattuna. Kotkan satama otti ensimmäisenä käyttöön ehdotamme järjestelmän.

Toimikunta ehdotti pääkaupunkiseudun satamatoimintojen keskittamistä uuteen satamaan Porkkalanniemen itäpuolelle Medvastö:hön Perusteluna oli mm oivallinen, riittävän syvä meriväylä ja meriliikenteen nopeutuminen silloiseen Helsinginsatamaan ja erityisesti Vuosaareen verrattuna. Mikäli ehdotus olisi toteutunut olisi saavutettu yli sadan silloisen miljoonan markan säästöt vuodessa ja Helsingin satama-alueet olisi voitu ottaa asumiseen jo yli kolme vuosikymmentä sitten. Satamaliitto oli liian vahva järjestö ja kun puheenjohtaja, sihteeri ja jäsenet siirtyivät muihin tehtäviin emme voineet jatkaa ehdotuksen toteuttamista.

Olen toiminut myös muissa valtioneuvoston ja ministeriöiden sekä muiden valtion elinten asettamissa toimikunnissa ja työryhmissä.

5.3 Muut/ seuraavaan versioon

<